Latest News

Salpalinja itärajan ajankohtainen varmuusvara

Salpalinja itärajan ajankohtainen varmuusvara

Wanha Veteraani tekee myös sotiemme veteraanien perinnetyötä. Sen jos minkä monumentti on Salpalinja. Siitä seuraavassa:

Viimeisten viikkojen aikana varsin paljon julkisuutta saaneet Venäjän joukkojen Ukrainaan aloittaman ”Wagner-linjan” panssariesteet ovat lähinnä huvittaneet asiantuntijoita. Vain noin 300 kilon painoisista ja 90 senttiä korkeista betonitetroista, ”puutarhakoristeista”, maanpintaan asetellut panssariesteet työntyvät kuivalla kelillä vaikkapa Ladoilla (henkilöauto) syrjään. Panssareita ne eivät pidättele millään kelillä. Nyt viimeksi otsikoidaan Venäjän linnoittamisesta Krimillä.

Salpalinja on vedetty vertailuna mukaan jo useammassa mediajutussa aivan toisen luokan esteenä. Salpalinjan, varsinkin panssariesteiden tehoa on pidetty ammattipiireissä ajastaan jääneenä. Mutta onko Salpalinja kokonaan aikansa elänyt?

Seuraava pohdiskelu ei paljasta mitään sellaista, jota valvontakomission vaatimuksesta ei Neuvostoliitolla / Venäjällä olisi ollut jo tiedossa syyskuun lopulta 1944 lähtien. Silloinhan kaikki Salpalinjaan liittyvät asiakirjat, kartat ja piirustukset piti luovuttaa valvontakomissiolle. Ja tekihän se ainakin kaksi retkeä Salpalinjaan. Niillä punaupseerit visusti kirjasivat ylös näkemänsä tulevia tarpeita varten. Ja mitäs ne tarpeet olisivat olleet muita kuin Suomeen kohdistuvan hyökkäyksen sujuvuutta palvelevia maastotietoja.

Ja niin kuin tiedämme, sitä hyökkäystä vielä näihin päiviin mennessä ei ole tullut. Olisivatkohan saatu linnoitusaineisto ja tiedustelut osasyynä asiaan?

Linnoittamisen, joukkojen ja aseiden suojan tarve ei ole hävinnyt nykysodissakaan mihinkään.

Puolustusvoimat perusteli taannoin Salpalinjasta luopumistaan sillä, että nykysodissa ei synny maarintamia. Sota on liikkuvaa ja sitä käydään ilmasta käsin lentokonein, ohjuksin ja viimeisenä ”villityksenä” droonein. Mutta kyllä tuolla Ukrainassa näkyy maajoukkojakin olevan vaikka millä mitalla. Ne liikkuvat maanpinnassa. Ja kyllä kai suojautuminen, kaivautuminen kuuluu nykyajankin jalkaväkisotilaan pitkän iän salaisuuteen?

Salpalinja on yhä paikoillaan. Kivieste 225 kilometrin matkalla on muutamien satojen metrien pätkiä viljelyksillä ja teiden aukkoja lukuun ottamatta pystyssä. Salpalinjan teräsbetonikorsut, Kuusamoon rakennettuja 32 teräsbetonikorsua ja yhtä E 18 tielinjauksen alle jäänyttä Virolahden korsua lukuun ottamatta, ovat yhä paikoillaan. Edelliset räjäytti Neuvostoliitto miehittäessään Kuusamoa laittomasti syksyllä 1944 aseleposopimuksen ja välirauhan jälkeen. Jälkimmäisen posautti moottoritien alta YIT!

Salpalinjan korsuihin valettu betoni ”kovettuu” sata vuotta; se siis vahvistuu vielä parikymmentä vuotta! Salpalinjahan on nykyisin yksityistä omaisuutta, pois lukien kuntien ja valtion maat. Tietysti tarvittaessa ”sotatilalakeja” varmaan löytyy nopeastikin palauttamaan rakenteet valtion käyttöön.

Kahdessa viikossa puolustusvalmis

Yli-ikäisenä reserviupseerina ja etulinjan toiveajattelijana puheitani voidaan tietenkin pitää katteettomina. Mutta sanon silti:

Salpalinjan rakenteet ovat otettavissa parin viikon työllä puolustuskäyttöön. Linnoituksella on edelleen jonkinlainen hyökkääjän toimintoja ohjaava, suuntaava vaikutus. Mutta aivan varmasti Salpalinjalla on vähintään suoja-arvo vihollisen maahyökkäyksiä vastaan!

Suomen itärajalla Salpalinja on yhä puolustuksellisesti parhaassa mahdollisessa maastossa ja paikassa. Sen paremmin sitä eivät nykyupseeritkaan voisi maastoon sijoittaa. Tämän olen kuullut monen ammattiupseerin suusta.

Tilanne vain on nyt se, että meillä sattuu olemaan itärajalla valmiiksi sijoitettu, kestolaitteiden osalta rakennettu ja kaivantojenkin osalta vain puhdistuskaivuja ja puuston raivauksia vajaa valmis puolustusasema. Sen käyttöönottamiseen ei tarvita kuin miehiä, lapioita, moottorisahoja ja teiden aukkojen sulkemiseen kaivinkoneita.

Kallioon louhitut kaivannot, tst- ja yhdyshaudat vaativat vain pientä pensaston raivausta ja siivousta.

Puutavaraa, kakkosnelosta ja lautaa, tarvitaan teräsbetonikorsujen majoitustilojen sisustamiseen, lavereiden rakentamiseen. Rautakaupasta saa vaikkapa Upo-kamiinoita korsun lämmityslaitteeksi (minulla on koeteltua kokemusta, toimii). Hätätilassa telttakamiinakin poistaa kosteutta ja tuo lämpöä.

Soveltuu nykytaisteluun nykyasein

Korsuaseita ei enää ole. Nykyiset kevyet konekiväärit soveltuvat sellaisenaan linnoitteisiin.

Salpalinjan teräsbetonisissa asekorsuissa on noin 300 paikkaa konekiväärille, joista nykyisillä jalkaväen konekivääreillä pystyy ampumaan. Lisäksi panssarintorjuntatykkien tuliasemat teräsbetonikorsuissa, noin 50 kappaletta, soveltuvat samoin konekiväärin tuliasemiksi. Ampumisen epämukavuus korvautuu hyvällä suojalla, puusta voi tarvittaessa rakentaa apujalustaa aseelle.

Maahan kaivetut taistelu- ja yhteyshaudat sekä panssarikaivantoesteet vaativat puuston raivausta ja pohjalle kaatuneen maan tai karikkeen poistamista, kaivannon syventämistä.

Lähes valmiit taisteluasemat ja ampumasyvennykset antavat hyvän suojan yksittäisen taistelijan tulitoiminnalle rynnäkkökiväärillä. Sen tulinopeus ja tehokkuus ovat jotain muuta, kuin viime sotien aikaisilla kivääreillä.

Ampuma-alojen raivaus moottorisahoin tai hakkuukonein ei ole iso homma. Samalla syntyy murroste eteen.

Nykyajan panssaritorjunta-aseet taas soveltuvat linnoituksessa avoasema-ammuntaan siinä, missä tahansa muussakin taisteluasemassa.

Kiviesteillä on maastossa ainakin ohjaava ja joka tapauksessa hidastava vaikutus. Umpimetsiin ja soille hyökkääjä tuskin menee.

Kenttätykistön toiminta on sellaisenaan käyttökelpoista linnoitustaisteluun.

Lisätehoa ennaltaehkäisevälle pelotteelle  

Salpalinja ei ratkaise tietenkään yksin mitään. Se on valmis olemassa oleva rakennelma siellä missä pitääkin. Salpalinjaa olisi viisasta käyttää soveltuvin osin nykyarmeijamme hyväksi ja ennen kaikkea suojaksi. Ihmettelisin, jos ei käytettäisi.

Eihän vanha ole kelvotonta vain iän takia, jos se toimii. Esimerkiksi Haminan 1700-luvun linnoituksen vallit oli piirretty viime sotien Salpalinjan Hamina-Taavetti -linjan ”eteentyönnetyiksi” panssariesteiksi kaupungin kohdalla Rantatien suunnassa. Haminan linnoituksen vallit ohjaavat tarvittaessa vieläkin vihollisliikennettä puolustajan kannalta sopiviin torjuntakapeikkoihin!

Edelleenkin korostan sitä, että Salpalinja on soveltuvin osin helposti ja nopeasti otettavissa itärajan puolustuksemme vahvistukseksi ja lisäsuojaksi. Kun se kerran on jo olemassa, hulluahan olisi, jos sen rakennelmien suoja- ja käyttöarvoa ei varauduttaisi käyttämään.

On syytä uskoa, että Salpalinja, Suomen puolustusvoimat ja Nato nojaavat vielä toisiinsa. Ne yhdessä muodostavat sellaisen ennaltaehkäisevän pelotteen, jota itänaapurimme meidän ajattelumme vastainen ”käyttöjärjestelmä” ei rohkene uhmata!

Salpalinja on ajankohtainen itärajamme varmuusvara! Museovirastollakaan ei luulisi olevan tähän mitään sanomista; ennaltaehkäisevänä pelotteena Salpalinja ei museaalisestikaan tuhoudu!

TERHO AHONEN

  • Osumia: 59

Wanha Veteraani on valmis valinta

blogi 16.6.2022

Viime heinäkuussa (2021) edellisessä blogissani (lue sekin) hehkutin Wanhan Veteraanin kokonaisvaltaista matkailumahdollisuutta. Siis sitä, että Wanha Veteraani on ainutkertainen museonähtävyys, messiravintola ja majoitustukikohta saunoineen yhdessä ja samassa rauhanturva- ja sotilasmiljööpaketissa. Ja vielä pienen, idyllisen ympyräkaupunki Haminan keskusta on lyhyen kävelymatkan päässä.

Nyt kaikki tuo on totta ja käytössä. Wanha Veteraani on asiakkaille valmiiksi tehty varma valinta Haminassa.

Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanha Veteraani on yli viiden vuoden uurastuksen ja 2.8.2018 pidettyjen avajaisten jälkeen jo nyt jotakuinkin alkuperäisen idean mukaisessa mallissa. Oikeastaan vain rauhanturva- / kriisinhallintajoukkojen majoitustukikohdan suojamuuri on tekemättä. Sekin on jo suunnittelun alla.

Ja totta kai kaikkea jo olevaa voi aina viilata ja parannella, ja niin tietysti teemmekin.

Uusin lisä rauhanturva- ja museomiljööseen on piakkoin virallisesti paljastettava palveluksessa menehtyneiden kriha-veteraanien muistokivi. Salpalinjan estekivi saa kylkeensä asiasta kertovan laatan.

Salpalinjan kivi kyseisessä tehtävässä on hieno idea (minä en sitä hoksannut, vaikka kiven hankkimistehtävän sainkin). Kivessä porausjälkineen Suomen vankka maanpuolustustahto ja työ sekä maanpuolustuksen perinne huokuvat henkistä sanomaansa, joka loi meille suomalaisille mahdollisuuden osallistua rauhan turvaamiseen myös muualla maailmassa.

Ja olihan suomalaisten ensimmäisessä rauhanturvaoperaatiossa Suezilla 1956-1957 kantavina voimina mukana paljon sotiemme veteraaneja. Heistä kaksi oli Mannerheim-ristin ritareita, Paavo Suoranta ja kyseistä operaatiota YK:n päämajassa valmistelemassa ollut kenraali A.E. Martola, sittemmin Kyproksen YK-joukkojen komentaja.

Myös kenraali Ensio Siilasvuo oli sotiemme veteraani ja osallistui Suezin ensimmäiseenkin operaatioon silloin majurin arvossa YKSK2:n komppanianpäällikkönä. Siilasvuo oli UNEF II:n komentajana Suezilla ollessaan 1970-luvulla yksi tunnetuimmista suomalaisista ulkomailla.

Muistokivi nimensä mukaisesti muistuttaa rauhanturvaamisen vähälle huomiolle jääneistä uhreista ja myös noissa tehtävissä saaduista läpielämän mukana kulkevista vammoista, niin fyysisistä kuin henkisistäkin. Rauhanturvaamisesta kertovassa museossa vieraileville muistokivi on paikka hetkeksi hiljentyä ja kenties laskea kukat tai sytyttää kynttilä niille kriha-veljillemme, jotka eivät enää joukossamme ole. Niin ristiriitaista kuin se onkin, rauhanturvaaminen on myös tappioille altista kovaa ja vaarallistakin työtä.

Camp Haminaksi nimetty toiminnallinen majoitustukikohta, sen messi ja sauna sekä sitä ”vartioimassa” oleva Ensio-Pasi, panssaroitu miehistönkuljetusajoneuvo, ovat suurimpina museoesineinä saaneet osakseen kiinnostusta ja matkailukäyttöä.

Tukikohta palveluineen, kuten museommekin, on tarkoitettu kaikelle kansalle. Silti ilolla on sanottava, että juuri rauhanturva- ja kriisinhallintehtävissä palvelleet ”aseveliryhmät” ovat jo paikan löytäneet, niin kuin ennakoimmekin. Varauksia on kivasti, mutta vielä mahtuu tällekin kesälle ja tietysti vielä syksylle. Wanha Veteraani palvelee majoittujia ja ryhmiä myös läpi talven.

* * *

Haminan matkailukesän lippulaiva on neljän vuoden tauon jälkeen järjestettävä sotilasmusiikkitapahtuma Hamina Tattoo. Se iskee nyt myös suoraan Wanhan Veteraanin ytimeen, sen pihaan. Tattoon Bastion jazz -iltakonsertit 12.-16. heinäkuuta pidetään Wanhan Veteraanin pihaan pystytettävällä esiintymisareenalla. Esiintyjinä ovat Suomen huippua edustavat jazz-muusikot.

Hamina Tattoo onkin tähän mennessä Wanhan Veteraanin ehdottomasti suurin näyteikkuna suuren yleisön suuntaan. Mikään tiedotus tai mainonta ei pure koskaan paremmin kuin ihmisten omakohtainen paikalla käynti. Vaikka tattoovieraat eivät kenties vielä tällä Hamina-käynnillä ehdi tutustua Wanhan Veteraanin museosisältöihin, Rauhaturvaamisen perusnäyttelyyn ja tämän kesän vaihtuvaan Suomen laivasto sodassa -näyttelyyn, jää konserteista ja iltaelämästä varmasti vähintäänkin vesileima takaraivoon tulevia vierailuja varten.

* * *

Vielä muutama sana Salpalinjasta. Vaikka viime vuonna kirjoittamani yli 600-sivuinen Salpalinja – Suomen suoja -kirja ei ole Wanhan Veteraanin tilaustyö, se kuitenkin kauttani liippaa läheltä monessa mielessä. Kirja on tietenkin osa sitä maanpuolustusperinteen esillä pitämistä ja olemassa olevan tiedon kokoamista, jota Wanha Veteraani myös veteraanityön perinnekeskuksena tekee.

Idean Salpalinja-kirjan tarpeesta WSOY-konserniin kuuluvalle Readme.fi -kustantajalle antoi Wanhan Veteraanin kenttäkaupan kirjaosaston ylläpitäjä, Salpakirja Oy:n omistaja Marko Koskiaho Haminasta. Minun nimeni tietämättäni kustantajalle mahdollisena kirjan kirjoittajana antoi tietokirjailija ja päätoimittaja Kari Kallonen Raumalta. Hänen kanssaan olin tekemisissä Wanhan Veteraanin tiedotustehtäviin liittyen vuonna 2019. Kallonen on tunnettu erityisesti Lauri Törni -kirjoistaan ja hän oli WV:n näyttelyseminaareissa kahteenkin kertaan puhumassa Törnistä.

Eli ilman Wanhan Veteraanin yhteyksiä minä tuskin olisin Salpalinja-kirjaa päässyt tekemään. Joka tapauksessa kirjan ensimmäinen painos on loppuun myyty ja toinen on nyt kaupoissa. Kirjaa saa tietysti myös Wanhasta Veteraanista; kun olen paikalla ilman muuta myös omistuskirjoituksin.

Tervetuloa Haminaan, Hamina Tattooseen ja erityisesti Wanhaan Veteraaniin!

TERHO AHONEN

  • Osumia: 562

Voisitko kuvitella hälytystä tänä aamuna?

blogi 29.10.2020

Voisitko kuvitella hälytystä tänä aamuna?

Kodeissaan vajaan viikon hälytysvalmiudessa ollut Virolahden ja Miehikkälän suojeluskunnista koottu Kymenlaakson suojeluskuntapiirin perustama I Sk-pataljoona (Virolahden merisuojeluskuntakomppania, Virolahden suojeluskuntakomppania ja Miehikkälän suojeluskuntakomppania) hälytettiin maanantaiaamuna 4. maaliskuuta 1940 kello 7.10 siirtymään kokoontumispaikoilleen. Kello 7.40 ilmoitettiin 2000 miestä käsittävän vihollisosaston lähestyvän Virolahden kohdalla etelästä Huovaria siitä noin 15 km:n päässä! Kello 7.45 edellisestä itään Kiuskerissa (Iso Kalastaja) voimasuhteiltaan epätasainen taistelu oli jo alkanut!

Siis Neuvostoliiton joukot olivat etenemässä paksua jäätä pitkin kohti Virolahden rannikkoa, jonne rannikkotykistölinnakkeiden tueksi vasta oltiin siirtämässä jalkaväkijoukkoja. Kilpahiihto hyökkääjän ja sitä rannikolle torjumaan siirtymässä olevien joukkojen välillä oli alkanut! Edellä mainittu I Sk-pataljoona oli asemissa käsketyllä puolustusalueellaan jo saman päivän iltana klo 19. mennessä!

Virolahden rannikkotykistö ja samoin Rankin ja Kirkonmaan linnakkeet Kotkassa aloittivat kantamansa rajoissa rajun torjuntatulen. Kotkaan suuntautuva hyökkäys torjuttiin; Virolahdella vihollisen eteneminen hidastui siinä määrin, että rannikon puolustuksen jalkaväkijoukot ehdittiin saada asemiin rannikolle ja lähisaariin. Loppu on historiaa. Talvisodan viimeisten päivien vaarallinen NL:n joukkojen harhautushyökkäys torjuttiin ajoissa.

Kodeistaan apuun hälytetty em. Virolahden ja Miehikkälän suojeluskuntapataljoona (yksi seitsemästä joulukuun lopulla Kymenlaaksoon perustetuista) oli koottu rintamalle kelpaamattomista yli-ikäisistä ukoista ja yli 17-vuotiaista varusmiespalvelusta käymättömistä pojista sekä myös lotista!

Voisitko kuvitella, että olisit saanut tänä aamuna kotiisi hälytyksen lähteä sotaan ja olisit jo illalla puolustamassa kotiseutusi rannikkoa jopa muutaman kymmenen kilometrin päässä äitisi tai vaimosi lakanoista ompelema lumipuku päällä ja Ruotsista saatu kivääri kädessä?

Ollaksemme rehellisiä, tilannetta on vaikea kuvitella nykypäivään, vaikka sotatila olisi päällä.

Mutta niin vaan oli. Tilanne oli täpärä, mutta siihen oli onneksi valmistauduttu. Onneksi oli olemassa, tässä tapauksessa voidaan puhua sanan varsinaisessa merkityksessä myös kodinturvajoukoista, Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestöt. Niiden tekemä vapaaehtoinen maanpuolustustyö 1920- ja 30-luvuilla sai arvoisensa palkinnon viime sodissamme: Suomi säilytti, tosin suurin tappioin, itsenäisyytensä!

Tämän yhden esimerkin suojeluskuntien ja lottien voimasta nosti edelleen aiheellisesti esiin Kaakonkulma-lehti 22.10.2020. Juttu on luettavissa vain tilaajille, mutta sen sisältö avautuu laajemmin blogissa Salpalinjan salat  http://salpalinjansalat.blogspot.com/2020/10/suojeluskuntajoukot-estamassa.html sekä ao. blogijutun lopussa olevista linkeistä.

Ratkaisevaa Kaakonkulma-jutun synnylle oli Wanhan Veteraanin Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -näyttelymme myötä esiin tullut Osmo Kimmon perusteellinen tutkimustyö talvisodan loppuvaiheista Kymenlaakson rannikolla. Siihenkin löytyy linkki em. linkitetyn jutun lopusta.

Wanhan Veteraanin näyttelyt, mukaan lukien siis Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -näyttely sekä rauhanturvaamisen perusnäyttely, ovat nähtävillä vielä viikonloppuisin la-su klo 10-16 aina 29. marraskuuta saakka. Suosittelen!

Voisitko todella kuvitella saaneesi tänä aamuna kodissasi hälytyksen sotaan ja olevan asemissa puolustamassa kotikontujasi jo tänä iltana?

TERHO AHONEN

  • Osumia: 1479

Kriha-tukikohta Wanhan Veteraanin vetokoukku

Blogi 20.7.2021

Oletko koskaan kavereittesi kanssa saunonut, syönyt päivällistä, istunut iltaa, kenties hieman tunnelmasta haltioitunutkin, majoittunut ja aamulla nauttinut aamiaista museossa sekä mahdollisesti jatkanut tutustumista jalkapatikassa museota ympäröivään sotahistorialliseen paikkakuntaan opastettuna tai ilman?

Aivan, siis samassa paikassa, jossa olet tutustunut museon kiinnostaviin historia- ja perinnenäyttelyihin? Ehkä olet, ehkä et. Minä en ole vielä. Mutta se hetki on lähellä. Se on jo elokuussa 2021.

Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanha Veteraani Haminassa aukoo uusia tapoja ja uria viihtyä museossa, viihtyä kulttuurimaisemassa kiireettömästi ilman painetta löytää ruokaa, majoitusta ja ajanvietettä. Ne ovat kaikki samassa paketissa ja paikassa tarjolla ennalta sovitusti.

Wanha Veteraani on suomalaisen rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan erikoismuseo. Se on vaihtuvien näyttelyjen myötä myös Suomen muuta maanpuolustushistoriaa ja perinnettä esittelevä museo. Nyt on nähtävänä Keisarillinen Suomen kadettikoulu 1821-1903 Haminassa ja Mannerheim taiteilijoiden innoittajana -näyttelyt.

Edellä luetellut oheistoiminnat museon ympärille mahdollistuvat Wanhan Veteraanin pihaan rakennetun kriisinhallintatukikohdan myötä. Sen 40 vuodepaikkaa kymmenessä neljän hengen huoneessa ja 40 pöytäpaikkaa käsittävä messiravintola tarjoavat majoittumispuitteet saunoineen ja pesutiloineen alle hotellihintojen.

Tukikohta on myös samalla toiminnallinen näyttelyesine sekin. Ensio-Pasi, panssaroitu miehistönkuljetusajoneuvo, seisoo tukikohdan vieressä YK-tunnuksin myös museoesineenä ja tutustumiskohteena. Tukikohta saa vielä tuonnempana ympärilleen kivikorimuurin kuvaamaan kriisinhallinnan turvallisuusvaatimuksia maailmalla.

Ja jos oikein tarkkoja ollaan, samalla pysähdyksellä tutustut tietysti myös kadun toisella puolella RUK-museoon. Se on yhteistyökumppanimme.

Ja totta kai koko Haminan historiallinen sotilaskaupunki on tarjolla. Ja onhan Wanha Veteraani samalla myös porttina Salpalinjalle, hieman edemmäksi itään, Virolahdelle ja Miehikkälään. Ja tietysti lännessä naapurikaupunki Kotka on parinkymmenen kilometrin päässä.

Museonäyttelyt ovat perinteisesti auki yleisölle kesäaikaan. Tukikohta mahdollistaa ryhmille myös ympärivuotisen museoesittelyn ja oheispalvelut, vaikka koko 40 hengen ryhmälle kerrallaan. Jokin alaraja ryhmän koolla on, mutta se on neuvottelukysymys. Aina kannattaa kysyä.

Mikä parasta, nyt on oiva paikka tulla läheltä tai kaukaa viettämään ikimuistoinen, erilainen viikonloppu tai arkipäivät Haminaan yhdellä pysähdyksellä. Puitteet sopivat lähes kaikille porukoille. Rauhanturvaamisen ja reserviläistoiminnan kaveri- tai yhdistysporukat ovat itsestään selvyyksiä. Kiinnostus maanpuolustushistoriaan on vain yksi ulottuvuus tulla Haminaan.

Oli viiteryhmäsi mikä tahansa, mieti olisiko virkistävää yhdistää sen kokoontuminen ja kokouksetkin rauhanturva- ja maanpuolustusmiljööseen keskellä Haminan historiallista idylliä. Voimme auttaa täydentämään omaa ohjelmaanne puitteidemme rajoissa, vaikka näyttelyjemme esittelyä täydentävillä teemaesitelmillä tai kenties torviseitsikon pikkukonsertilla. Taivas on tältä osin auki.

Vielä heinäkuu viimeisteillään ja viritellään niin ajantasaista nettivarausjärjestelmää kuin tukikohtaakin. Voit jo nyt alustavasti varata ryhmällesi elokuulle majoituksen ja muut tykötarpeeet ja olla ensimmäisten joukossa kokemassa erilaisen museon, Wanhan Veteraanin, meininkiä. Seuraa sivustoamme. Tiedotamme kyllä, kun kaikki on valmista.

Tiedustelut ja nyt alkuun myös varaukset: Wanhan Töpinä, Reima Uusitalo 040 556 3245, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.;  ja tai Wanha Veteraani, Vesa Kangasmäki, 040 158 8115, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.  TERVETULOA!

TERHO AHONEN, Wanhan Veteraanin tiedottaja

  • Osumia: 1628

Oivalla Wanhan Veteraanin ”tylsä” sanoma

Oivalla Wanhan Veteraanin ”tylsä” sanoma

blogi 4.9.2020

Reilut kaksi vuotta sitten avattu, vapaaehtoistyöhön perustuva Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanha Veteraani on auki. Syyskuussa ovet ovat auki yleisölle ti-su klo 10-16 (ke 10-18) ja loka-marraskuussa la-su 10-16. Ryhmille ovet avataan aina sovittaessa.

Lue seuraava kappale!

Wanha Veteraani on museo Haminassa. Se perustettiin suomalaisen rauhanturvatoiminnan ja kriisinhallinnan ensimmäiseksi valtakunnalliseksi museoksi Suomessa. Se on myös suomalaista maanpuolustustyötä valikoiden ja harkiten vaihtuvissa näyttelyissä esiin nostava museo. Se on myös toiminnallinen perinnekeskus, tutkijakirjasto, kokous- ja koulutustila sekä pyöriäkseen vapaaehtoisen harrastustoiminnan oivallinen tekemisen paikka. Wanha Veteraani on sisältöä elämään!

Lue vielä seuraavakin kappale!

Lue lisää: Oivalla Wanhan Veteraanin ”tylsä” sanoma

  • Osumia: 1492
Perinteitä ja historiaa

Perinnekeskus vaalii sotiemme veteraanien, vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja suomalaisen rauhanturvaamisen perintöä.
Wanha Veteraani on rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan valtakunnallinen museo sekä paikka kriisinhallintaveteraaneille tavata vertaisiaan.

Aukioloajat

Museo
Auki vain ryhmille tilauksesta 19.9.-20.11.

Messiravintola 
Messi avoinna tilauksesta

Seuraa meitä muualla verkossa

Yhteystiedot / contacts

Wanha Veteraani
Kadettikoulunkatu 7, 49400 Hamina

Museo:
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
044 986 2225

Camp Hamina:

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.  
044 986 2225

Copyright © 2022 Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus. Verkkosivusto Jaakko Leislahti Oy