Latest News

Tämä kirjoitus on julkaistu aukeaman juttuna 30.8.2024 Rauhanturvaaja-lehdessä 4/2024. Julkaisen sen nyt blogina Wanhan Veteraanin nettisivustolla.

Juttu on kohdistettu rauhanturvaaja- ja kriisinhallintaveteraaneille. Mutta se sopii myös vihjeeksi samalla tavalla mille tahansa intti- tai kertausharjoitusporukalle, joukolle, jonka yhteenkuuluvuus ja yhä uudelleen mieleen palaavat muistot huutavat jälleennäkemistä! Wanha Veteraani on aseveljeyden kohtaamispaikka Haminassa! Tarvitaan vain ratkaiseva aloite. Lue:

YK-jääkäri Eero Sintosen puhelinsoitto Lahdesta minulle, siis yksi puhelu, johti SUEZ 50 -kokoontumiseen Haminassa Wanhassa Veteraanissa elokuun alussa 2023. Paikalle tuli peräti 135 miestä YKSV 1:stä ja Kyproksen palokunnasta. Juhlasta tuli komea. Asevelihenki iski ytimeen, ilahdutti ja liikutti!

Se oli Sintosen Eerolta huikea aloite. Ilman sitä mainittu joukko edelleen odottaisi, että joku vanhoista YK-aseveljistä kutsuisi joskus porukan kokoon! ”Minä tulen, kun kutsu käy”, jokainen kutsua odottava ajattelisi yhä. Kukaan ei soittaisi kenellekään!

SUEZ 50 osoitti, miten tärkeitä ”posetapaamiset” (oma palvelusporukka) ovat. Halu osallistua ja tavata vertaisia ensimmäisen kerran jopa 50 vuoden jälkeen oli kova, tosi kova; kävelykepit ja rollaattorit olivat poikaa. Tarve tapaamiselle oli aito! Juhlan palaute oli laajaa ja tyytyväistä.

Wanha Veteraani Haminassa on hyvä ja valmis paikka tapaamisille. Niitä on muutamia vuodessa ollut ja kuulemani palaute on niissäkin ollut hyvää ja kulloistakin koollekutsujaa mairittelevaa.

Rauhanturvaamisen valtakunnallisena museona Wanha Veteraani majoituksineen ja messeineen sopii isollekin tapaamiselle, pienistä puhumattakaan. Ja niitähän rauhanturva- ja kriisinhallintajoukoista vuosien varrelta riittää erikokoisina kymmeniä, ellei satoja.

Krihaa huokuvana miljöönä muu ohjelma luontuu lähes itsestään. Näyttelyn kuvat ja esineet palauttavat mieleen yksityiskohdat. Virikkeistä muisteluille ei ole pulaa varsinkin, kun porukka yleensä tuo myös omia supakuvia mukanaan.

Kunhan vain joku tuon posetapaamisen kutsuisi koolle ja järjestäisi?

Kysymys on aluksi vain yhdestä aloitteen tekijästä. Jokainen tätä lukeva pystyy siihen tärkeimpään, ensimmäiseen puhelinsoittoon. Varmasti muistat ja tunnet omasta rauhanturva- tai krihajoukosta ainakin yhden, jolle soittaa. Kaiva aseveljesi puhelinnumero esiin ja soita.

Siitä se lähtee. Lue silti tämä kirjoitus ensin loppuun!

Älä lopeta puhelua ennen kuin olet ottanut esille kysymyksen, pitäisikö meidän kokoontua isommalla porukalla? Vastaukseksi saat: kyllä! Sen jälkeen vain mietitte, kuka muu innostuisi ja vedätte hänetkin järjestelyihin mukaan. Näin toiminnan tahko on saatu pyörimään.

Sitten vain yhteys Wanhaan Veteraaniin Camp Hamina -majoitustukikohdan operaattori Kimmo Dufvaan. Nelinkertaisen faitterin, messimiehen, kokin ja muutenkin mukavan miehen tavoittaa sähköpostilla Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai puhelimella 040 508 5746. Hän varaa paikan alustavasti, ja sinä kavereidesi kanssa alat kokoamaan lisää porukkaa. Yksi tuntee yhden ja toinen toisen.

Wanha Veteraani palvelee ryhmiä läpi vuoden. Tälle syksyllekin ehtii vielä, ensi kesään varmasti. Eikä ensimmäisen tapaamisen tarvitse olla koko ”komppanian” suuruinen. Tulkaa Haminaan ensin vaikka vain pienellä porukalla. Miettikää sitten WV:n saunan tilavilla lauteilla, miten seuraavaan kertaan saadaan väkeä lisää.

Olisiko tässä ainesta ketjureaktiolle, joka olisi meille kriha-veteraaneille vertaistukea parhaimmillaan? Löytäisimme näin aikalaisia, aseveljiä, joiden kanssa kokemukset, kieli, ymmärrys ja muistojen maisema ovat yhteisiä.

Tämä Rauhanturvaaja-lehti tavoittaa vain pienen osan kriha-tehtävissä palvelleita. Siksi on tärkeää, että juuri Sinä, joka saat lehden SRTL:n jäsenyhdistyksen jäsenenä, olet aloitteellinen ja panet toimeksi. Näin voisimme saada yhteyden siihen suureen enemmistöön, joka ei näe tätä lehteä ja ei koskaan saa mahdollisuutta osallistua asevelitapaamisiin!

Nämä posekokoontumiset eivät edellytä jäsenyyttä mihinkään, pelkkä aseveljeys riittää. Aseveljeys on hienoa, kuvaamatonta yhteenkuuluvuuden tunnetta. Soisin sen tavoittavan kaikki rauhanturvaajat!

Olen iloinen, että Eero Sintonen soitti ensin minulle. Opin Suezin rauhanturvaajien aseveljeydestä paljon uutta, paljon hyvää ja se sai liikkeettä niveliini! Kannustan!

Terho Ahonen, Wanha Veteraani

kuva Puolustusvoimat, Martti Tikan kokoelmasta

Blogi 9.8.2023

Wanhan Veteraanin 4.-6.8.2023 järjestämä ainutkertainen SUEZ 50 -muistelujuhla Haminassa iski mukana olleiden 135 Suez-veteraanin sielujen syvimpiin sopukoihin. He palvelivat kahdessa YK-pataljoonassa YKSP / UNEF II (Palokunta) ja YKSV 1 /UNEF II.

Yleisin palaute kiteytyy sanaan ikimuistoinen. Järjestäjänä ja hieman myös osallisena siihen on uskominen. Siksi monesta suusta ja viestistä sen olen kuullut ja lukenut.

SUEZ 50 -juhla oli kertaluontoinen tapahtuma, jota ei ole voitu harjoitella. Se oli ensimmäinen ja totuuden nimessä sanottuna myös viimeinen. Hyvin moni Suez-veteraani joutui empimään ja miettimään lähteäkö vai ei. Moni jo kehon fyysisistä vaivoista huolimatta päätti tulla. Monet tulivat ensimmäistä kertaa tapaamaan palveluskavereita 50 vuoden takaa. Halu oli kovempi kuin kivut. Ja mitä ilmeisimmin, kun yhdessä olo alkoi tunkeutua tunteisiin, kolotukset unohtuivat ainakin hetkeksi.

Harmaahapsisten 70 – ja jopa liki 90 -vuotiaiden Suezin miesten tahdonvoima kulminoitui ohimarssiin, jota siivitti ja tietysti koko juhlan ajan mieltä kohotti Faitterit-soittokunnan uljas sotilasmusiikki. Kruununa oli tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdyksen lukemisen jälkeen seisaaltaan kuunneltu Porilaisten marssi!

Ohimarssiin 135 paikalla olleesta veteraanista pystyi ja halusi osallistua 105 miestä! Rivistö oli pitkä ja komea, se on valokuvista nähtävissä. Aivan samoin kuin nämä samat miehet marssivat Suomen itsenäisyyspäivänä 1973 Suezilla osapuolten tuliasemien välissä, joilla oli kovat piipuissa; Palokunta ehti marssimaan itsenäisyyspäivänä Kyproksella palattuaan sinne takaisin.

Haminassa Suezin miehistä ei kukaan luovuttanut kesken komean marssimusiikin tahdittamaa menoa. Vaikka jossain kohti ruodut hieman kaartuivat ja etäisyydet venyivät, tahto ja sitkeys yrittää pysyä mukana voitti. Jalan tahti ei totellut aina tahdonvoimaa; Suezin veteraanit olivat Ratsuväen marssin tahdissa sieluissaan, soitto ja kaverit, aseveljet, vierellä iskivät syvälle rauhanturvaajien sydämiin – ikimuistoisesti.

Sitä miltä tuo vahva tunne miesten sisällä tuntui, ei ulkoinen iän tuoma hauraus ja liikekoordinaation rajoitteet voineet kertoa. Oleellista oli miltä heistä itsestään tuntui. Ja kaiketi tuntui. Hyvät muistot jatkavat kulkuaan miesten mielissä vielä pitkään ja lievittävät fyysisiä vaivoja asevelitapaamisen iloisin muistoin. Näin on hyvä uskoa.

SUEZ 50 tapahtumassa eivät todellekaan luotisuorat rivit ja jonot olleet tärkeintä. Tärkeintä oli paraatin vastanottajalle ja yleisölle näyttää, että yritämme, teemme parhaamme mihin nyt pystymme, kuten Suezillakin yritimme parhaamme ja mihin silloisilla nuorilla voimilla 50 vuotta sitten pystyimme. Olimme luomassa yhteen maailman kolkkaan, Egyptin ja Israelin välille rauhaa, joka edelleen pitää.

Samaa rauhaa haluamme kaikkialle maailmaan, myös isänmaahamme Suomeen.

Tällä kirjoituksella haluan tapahtumajohtajana kiittää saamastani runsaasta ja vuolaasta ikimuistoisen hyvästä palautteesta. Tapahtumalla oli ilmiselvä tilaus ja se kaikesta päätellen täytti tehtävänsä, jopa yli odotusten.

Haluan jakaa saamani onnistumisen kiitokset Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhalle Veteraanille, sen johdolle, alajohtajille ja jokaiselle opas- ja talkoovuoroja SUEZ 50 -tapahtumassa tehneelle sekä myös kiittää mainiota muonittajaamme Messi Camp Haminaa Kimmo Dufvan johdolla. Iskimme kaikki yhdessä Suez-veteraanien mieliin lähtemättömät muistojäljet Suezilta ja samalla toivottavasti myös lähtemättömät muistijäljet Wanhasta Veteraanista. Nimittäin sinne voi kuka tahansa rauhanturvaaja, kriisinhallintatehtävissä palvellut läheisineen koska tahansa (aukioloaikoina tai ryhmät sovittaessa) tulla kokemaan jotakin ikimuistoista niin kuin Suez-veteraanit viime viikonvaihteessa kokivat.

Suomen Rauhanturvaajaliitto, sen vertaistukitoiminta ja Rauhanturvaaja-lehti osaltaan mahdollistivat kaiken edellä kerrotun. Kiitos, kiitos kaikille osallisille!

Tervetuloa uudelleen Wanhaan Veteraaniin, hyvien muistojen kehtoon! katso www.rvpk.fi

TERHO AHONEN

blogi 10.7.2023

Elokuun alussa 4.-6.8.2023 Wanhassa Veteraanissa Haminassa tapahtuu jotain erityisen ainutlaatuista ensimmäisen ja ehkä viimeisen kerran. Silloin Suez-veteraanit 50 vuoden takaa YK:n palokunnasta ja YK:n suomalaisesta valvontajoukosta, YKSV 1:stä kokoontuvat Haminaan tässä laajuudessa todella ainakin ensimmäisen kerran.

SUEZ 50 -tapahtumaan on ladattu vain mahdollisuuksia; se on jo varmaa, että juhla kotiolot voittaa. Miten paljon voittaa ja kuinka, sitä ei tiedä vielä kukaan. SUEZ 50 – kokoontumista ei etukäteen voi harjoitella.

Haminaan on kutsuttu ja tässä vielä kerran kutsutaan siis kaksi rauhanturvapataljoonaa: Kyproksen palokunta noin 200 miestä ja YKSV 1 noin 600 miestä, kaikki läheisineen ja myös jo edesmenneitten Suez-veteraanien omaiset muistelemaan menneitä!

Se on selvä, että määrävahvuuksista ei ole enää tietoakaan. Osa joukosta istuu jo tukevasti aitiopaikoilla pilvenreunoilla, osa ei enää jaksa tai pääse nyt lähtemään, osa ei ole edes kuullut koko jutusta. Ajan tasalla olevia yhteystietoluetteloja ei ole missään, minne kutsuja lähetellä.

Vielä tolpillaan olevien 1973-74 Suez-miesten ikä osuu valtaosaltaan 70 – 85 vuoden haarukkaan. Heistä Haminaan on tulostaan ilmoittanut nyt noin 110 Nobel-rauhanpalkittua krihaveteraania! Viimetipan päivän kunto ratkaisee, montako heistä lopulta Haminaan pääsee. Kun sanon sata miestä ja lähes saman verran heidän läheisiä, omaisia ja muita asiasta kiinnostuneita tulee, niin luku ei paljon heitä – ainakaan alakanttiin! Ylärajaa ei yritetä edes arvailla.

Siis 50 vuoden takaa tuossa iässä tuollainen määrä, sata miestä, on tulossa ympäri maan, niin jokuhan siinä vetää? Se joku on rauhanturvaajien aseveljeys, yhteinen palveluskokemus kaukana kotoa, jopa tiukoissa paikoissa. Ja niitähän Suezilla riitti. Olihan siellä tietysti välillä hauskaakin, ainakin mukavaa palveluskavereiden kanssa. Kaikkinensa kokemus yhdessä olosta, yhdessä selviämisestä kiehtoo. Niistä on kiva rupatella – kerran vielä!

Osa edellä mainituista Suez-veteraaneista on pitänyt yhteyttä ja kokoontunut pienemmissä ryhmissä, joukkueissa ja omissa porukoissaan. Mutta osalle tapahtuma on ensimmäinen ja uskallan sanoa myös ainutkertainen!

Itse asiassa SUEZ 50 -tapahtuman parasta antia ja ohjelmaa on Suez-veteraanien toistensa tapaaminen, kuulumisten, kokemusten ja yleensäkin ajatusten vaihtaminen. Se on sanalla sanoen vertaistukea. Se on parasta, mitä palvelusveljet voivat toisilleen vuosien takaa antaa. Haminassa ei tarvitse olla ajatuksinensa, muistoinensa yksin.

Jos rauhanturvapalvelusta on jäänyt jotain, mitä tahansa hampaankoloon, mielen sopukoihin, niillä peikoilla on, pahus soikoon, tapana vanhemmiten yhä hankalammaksi käydä. Parasta lääkettä pöpöille onkin päästä niistä juttelemaan samat asiat kokeneiden kanssa. Muuta troppia ei välttämättä tarvitakaan. Vertaistuella tallotaan pahat ajatukset lopullisesti Suezin ja Siinain hiekkaan. Tai ei päästetä niitä sieltä edes päätään nostamaan.

Suomen Rauhanturvaajaliitto ja sen vertaistuki ovat vahvasti mukana SUEZ 50 -tapahtumassa Haminassa. Se ei välttämättä näy ulospäin. Se on tapahtumassa sisällä sinällään, puitteina, olosuhteina mahdollisuuksina. Mitään ei tyrkytetä. Keskustelukavereita kyllä löytyy, jos siltä tuntuu.

SUEZ 50 on kolmen päivän ohjelmasetti. Tulopäivä perjantai ja lähtöpäivä sunnuntai antavat aikaa muistelemiseen. Niiden välissä lauantai 5.8. on tapahtumarikkain ja järjestetyn ohjelman osalta kaikkein antoisin. Siihen pitää kaikkien Haminaan tulevien osallistua ja siihen annetaan myös mahdollisuus kaikille asiasta kiinnostuneille palvelusajasta ja paikasta riippumatta. Heitäkin on tulossa.

Pukukoodisuositus tapahtumaan, sinibaretti, tumma puku ja kunniamerkit, on asetettu vain pääosan esittäjille Suez-veteraaneille lauantain pienimuotoisen paraatiosuuden ja pääjuhlan ajaksi.

Miksi tumma puku?

Yksinkertaisesti siksi, että SUEZ 50 -tapahtuman pääosanesittäjät erottuvat kesäjuhlan muusta väestä. Ajatelkaapa kolmijonossa ja tahdissa marssivan YK-veteraaniosaston näyttävyyttä yhtenäisessä asussa! Siitä pitää valokuva ottaa.

Tietysti marssimaan ilman muuta pääsevät 1973-74 Suez-veteraanit haluamassaan asussa. Mutta juhlan järjestelytoimikunnan puheenjohtajana minä laitan heidät tummapukuosaston perään omaksi, mielellään sinibarettipäiseksi jälkipään varmistusosastoksi. Samassa ryhmityksessä edetään myös Rauhanturvaajien marssin tahdittamana pääjuhlan salin etuosaan viimeisenä, yhtenäisenä koottuna joukkona. Liikuntarajoitteiset vieraat on huomioitu. Juhla on meitä varten.

SUEZ 50 -ohjelma ja muut tiedot löytyvät netistä näiltä sivuilta haulla Suez50. Ja Suez-veteraanien kannattaa edelleen ilmoittautua, niin ehdimme vaikkapa nimilapun kirjoittaa etukäteen. Siis laita viesti tulostasi: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Vielä muistutus, että kirja Sodasta rauhaan Suezilla - YK:n suomalaisen valvontajoukon alku ja ankeus 1973-1974 on aikataulussaan valmistumassa SUEZ 50 -juhlaan. Tiedotamme tilanteesta, kun homma varmistuu.

Tervetuloa!

TERHO AHONEN

SUEZ 50 -järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

Blogi 18.2.2023

Elokuun alussa 2018 avattu Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanha Veteraani Haminassa, Kadettikoulunkatu 7:ssä ei ole vielä täysin valmis. Hyvä niin. Täydellinen valmistuminenhan olisi samalla kaiken kehityksen pysähtymisen alku ja juuri. Siksi sen ei pidä koskaan täysin valmiiksi tullakaan! Silti Wanha Veteraani on ainutkertainen, jo toimiva ja edelleen kehittyvä erilainen ja kiinnostavan vetovoimainen museopaketti.

Wanha Veteraania voi hyvällä syyllä sanoa noin viiden vuoden kovan vapaaehtoistyön jäljiltä suorastaan kokoavaksi voimaksi.

Wanha Veteraani on Suomen rauhanturvaamisen historian laajasti kattava ainoa museo. Se on koonnut ja kokoaa suomalaiset rauhanturvaajat muistelemaan historiayhteyttään osana maailman rauhan rakentamista. Se on koonnut ja kokoaa rauhanturvaaja- ja kriisinhallintaveteraanit ”aseveljinä” yhteen muistelemaan yhdessä tekemisen voimaa eri operaatioissa ja erilaisissa kokonaisuutta palvelevissa organisaation osissa, ryhminä, joukkueina, komppanioina ja pataljoonina. Camp Hamina -tukikohta on 40-vuodepaikkoineen, saunoineen ja messineen rakennettu myös heitä varten.

Edellä mainitusta hulppein hanke on SUEZ 50 -tapahtuma ensi elokuun alussa Haminassa. Uskoo, ken tahtoo, siitä tulee monelle puoli vuosisataa sitten palvelleelle Suezin YK-veteraanille ikimuistoinen, silmät kostuttava asevelitapahtuma.

Ensimmäiset ilmoittautumiset SUEZ 50 -tapahtumaan lupaavat hyvää. Kuvaavaa on yhden rauhanturvaveteraanin vastaus yleiseen kuulutuskutsuun: tuon mukanani kahdeksan läheistäni katsomaan ja tuntemaan, missä heidän pappansa oli ja keiden kanssa! Siihen tuntemukseen sekoittuu aivan varmasti myös ripaus ylpeyttä isäinsä teoista. Ja se on tarkoituskin!

Tällä sivustolla löytyy kaikki välttämätön tieto, klikkaa: SUEZ 50 -tapahtumasta.

Edelleen Wanha Veteraani on kokoava voima Suomen maanpuolustusperinteen vaihtuvien teemanäyttelyjen toteuttajana ja alueellisen Sotien 1939 – 1945 Etelä-Kymenlaakson perinneyhdistyksen toiminnan kotipesänä. Näin Wanha Veteraani kantaa osaansa Suomen sotiemme veteraanien kunnian ja heidän Suomen olemassa olon turvanneen työn vaalijana. Ilman sotiemme veteraanien taistelua tätäkään kirjoitusta ei olisi, ei edes kyrillisin kirjaimin. Tämä auttaa meitä ymmärtämään Ukrainan kansan taistelua olemassaolostaan.

Wanha Veteraani pyrkii olemaan kokoava voima tulevan kesän ”Vapaussota 1918 - itsenäisen Suomen kohtalonhetket kapinasta kansanvaltaan” -näyttelyn sanomassa.

Vaihtuva näyttely perustuu majuri Ville-Veikko Kirvesmiehen aineistoltaan Suomen laajimpaan kokoelmaan. Näyttelyn viesti 105 vuoden takaisista ajoista on neutraali, puolueeton näkökulma. Se ehkä vielä sattuu, mutta ei enää tapa, niin kuin 1918 tapahtui. Näyttelyaineiston kerääjän äidin suku oli valkoinen ja isän suku punainen. Siinä tilanteessa ei voi olla puolueellinen. Olisiko vihdoin aika lopettaa 105 vuoden takainen epäluulo ja ottaa monelle vielä arka aihe historiana ja olla tyytyväinen, mitä meillä nyt on.

Wanhan Veteraanin työ on päässyt hyvään vakiintuneeseen vauhtiin. En malta olla palauttamatta mieliin vajaat viisi vuotta sitten kirjoittamaani kahta ensimmäistä tämän sivuston blogia, lue linkeistä. Silloin puhuin tulevaisuudesta, edellä kirjoitin jo toteutuneesta. Ainakin itselle syntyy hyvä mieli: kirjoitukset viisi vuotta sitten ja nyt ovat sisällöltään hämmästyttävän yhteneviä. Suunnitelmat ja toteuma ovat varsin hyvin kohdanneet toisensa!

Linkit:

Nerokas isku markkinarakoon

Isänmaan ja rauhan asialla kotona ja maailmalla

TERHO AHONEN