Suomen oli talvisota tapeltava

Blogi 30.6.2020

Turkulainen Turun yliopistotaustainen tutkija Jouko Heyno julkaisi 27.6.2020 facebookissa ajatuksia herättävän ”Suomen tie Talvisotaan” -kirjoituksen. Se hätkähdytti ainakin minut. Linkki alkuperäistekstiin on tämän blogin lopussa.

Kirjoituksen pääviesti on se, että mitkään temput syksyllä 1939 eivät olisi säästäneet Suomea talvisodalta paitsi saman tien miehitykseen johtanut Baltian vaihtoehto! Toinen kirjoituksen vahvuus on se, että se perustuu venäläistutkija, Petroskoin yliopiston historian professori, tohtori Juri Kilinin venäläislähteisin pohjautuvaan tutkimukseen. Siis venäläisiin arkistolähteisiin!

Poimitut lainaukset Heynon kirjoituksesta, seuraavat neljä kappaletta:

”Kilin osoittaa, että sotaa Suomea vastaan oli sotilaspiireissä suunniteltu ja siihen valmistauduttu ja valmentauduttu Leningradin sotilaspiirissä jo 7.10.1921 annetusta esityksestä lähtien.

Tulevaksi ennustettu sota vain antoi siihen sopivan tekosyyn ja tilaisuuden. Joulukuussa 1938 Sodan valmisteluun myönnettiin rahoitus, minkä jälkeen voi sanoa, että sodan alkamisesta oli de facto päätetty. Vain tarkka ajankohta oli enää avoin. Samoin joulukuussa määrättiin erikseen koulutuksen aloittamisesta hyökkäystä varten. 30.12.1938 määrättiin suoritettavaksi Suomea vastaan käytävä sotapeli, johon otti osaa Siperian sotakokemusta saaneiden joukkojen johtoa.

5.10.1939 Suomi sai kutsun Moskovaan neuvottelemaan ”konkreettisista poliittisista kysymyksistä”. Keskeistä on kuitenkin, että 8. Armeijan keskitysmarssit olivat alkaneet jo 18,9., eli neuvottelut olivat vain ajan voittamista keskitysmarssien loppuun viemiseksi.

18.-19.11.1939 Zhdanov ja Meretskov kävivät tarkastamassa joukot ja totesivat niiden sotavalmiuden. Joukot määrättiin varaamaan elin- ja muut tarvikkeet kahden viikon sotaa varten. Neuvottelut Moskovassa jatkuivat. Lopullinen hyökkäyskäsky annettiin 29.10., kun neuvottelut edelleen jatkuivat – vielä lähes kuukauden. Tavoitteena oli Helsingin valtaus 21.12. mennessä. Hyökkäysvalmius määrättiin 21.11. ja hyökkäyskäsky joukoille annettiin 29.11.1939. Seuraavana päivänä alkoi Talvisota.”

VAHVA VOIMASANA (voi perkeleen perkele)!

Suomessa edelleen uskotellaan, että talvisota olisi ollut vältettävissä ilman miehitystä oikealla myönnytyspolitiikalla! Näin yhä uskovat nuuhkaiskaa kukkanen tai ainakin lukekaa Heynon kirjoitus!

Suomella ei ollut mitään muuta todellista mahdollisuutta kuin taistella. Erinomaista, että valtiojohto niin päätti tehdä. Täysin oikea ja rohkea päätös! Kalliiksi se tuli; miehitysvaihtoehto olisi tuottanut uhrinsa Siperiassa!

Edelliseen viitaten nuoren itsenäisen Suomen varautuminen sotaan ei ollut turha. Puolustusvalmisteluissa oli puutteita, varustus oli heikko, aseita ja ammuksia oli aivan liian vähän. Silti uskallettiin lähteä taistelemaan. Maanpuolustustahto oli arvossaan!

NYT MATKALLE HAMINAAN

Edelleen edelliseen liittyen on erinomaista, että vapausodan seurauksena (ja osin jo sitä ennen ja sen aikana) alkanut vapaaehtoinen varautuminen sotaan Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestöissä oli yksi Suomen pelastus. Järjestöparin merkitys erityisesti talvisodassa on kiistaton: tämä kirjoitus on suomea, suomen kieltä!

Se mitä vapaaehtoinen varautuminen käytännössä oli, on nähtävissä Haminassa Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhassa Veteraanissa. Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -vaihtuva näyttely yhdessä rauhanturvaamisen perusnäyttelyn kanssa on kotimaan matkan väärti Haminaan!

Korona on hellittämässä ja maan hallitus on mahdollistanut kotimaan matkailun alkamisen. Nyt tuo mahdollisuus tietysti koronaohjeet muistaen on pantava toimeksi. Ja jos et syystä tai toisesta pääse paikalle tai vaikka pääsetkin, katso virtuaalivideot osoitteessa https://www.rvpk.fi/virtuaalinayttelyt

Ja tässä tämänkertaisen blogiaiheen alku ja juuri: Jouko Heyno Suomen tie talvisotaan

TERHO AHONEN