Voisitko kuvitella hälytystä tänä aamuna?

blogi 29.10.2020

Voisitko kuvitella hälytystä tänä aamuna?

Kodeissaan vajaan viikon hälytysvalmiudessa ollut Virolahden ja Miehikkälän suojeluskunnista koottu Kymenlaakson suojeluskuntapiirin perustama I Sk-pataljoona (Virolahden merisuojeluskuntakomppania, Virolahden suojeluskuntakomppania ja Miehikkälän suojeluskuntakomppania) hälytettiin maanantaiaamuna 4. maaliskuuta 1940 kello 7.10 siirtymään kokoontumispaikoilleen. Kello 7.40 ilmoitettiin 2000 miestä käsittävän vihollisosaston lähestyvän Virolahden kohdalla etelästä Huovaria siitä noin 15 km:n päässä! Kello 7.45 edellisestä itään Kiuskerissa (Iso Kalastaja) voimasuhteiltaan epätasainen taistelu oli jo alkanut!

Siis Neuvostoliiton joukot olivat etenemässä paksua jäätä pitkin kohti Virolahden rannikkoa, jonne rannikkotykistölinnakkeiden tueksi vasta oltiin siirtämässä jalkaväkijoukkoja. Kilpahiihto hyökkääjän ja sitä rannikolle torjumaan siirtymässä olevien joukkojen välillä oli alkanut! Edellä mainittu I Sk-pataljoona oli asemissa käsketyllä puolustusalueellaan jo saman päivän iltana klo 19. mennessä!

Virolahden rannikkotykistö ja samoin Rankin ja Kirkonmaan linnakkeet Kotkassa aloittivat kantamansa rajoissa rajun torjuntatulen. Kotkaan suuntautuva hyökkäys torjuttiin; Virolahdella vihollisen eteneminen hidastui siinä määrin, että rannikon puolustuksen jalkaväkijoukot ehdittiin saada asemiin rannikolle ja lähisaariin. Loppu on historiaa. Talvisodan viimeisten päivien vaarallinen NL:n joukkojen harhautushyökkäys torjuttiin ajoissa.

Kodeistaan apuun hälytetty em. Virolahden ja Miehikkälän suojeluskuntapataljoona (yksi seitsemästä joulukuun lopulla Kymenlaaksoon perustetuista) oli koottu rintamalle kelpaamattomista yli-ikäisistä ukoista ja yli 17-vuotiaista varusmiespalvelusta käymättömistä pojista sekä myös lotista!

Voisitko kuvitella, että olisit saanut tänä aamuna kotiisi hälytyksen lähteä sotaan ja olisit jo illalla puolustamassa kotiseutusi rannikkoa jopa muutaman kymmenen kilometrin päässä äitisi tai vaimosi lakanoista ompelema lumipuku päällä ja Ruotsista saatu kivääri kädessä?

Ollaksemme rehellisiä, tilannetta on vaikea kuvitella nykypäivään, vaikka sotatila olisi päällä.

Mutta niin vaan oli. Tilanne oli täpärä, mutta siihen oli onneksi valmistauduttu. Onneksi oli olemassa, tässä tapauksessa voidaan puhua sanan varsinaisessa merkityksessä myös kodinturvajoukoista, Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestöt. Niiden tekemä vapaaehtoinen maanpuolustustyö 1920- ja 30-luvuilla sai arvoisensa palkinnon viime sodissamme: Suomi säilytti, tosin suurin tappioin, itsenäisyytensä!

Tämän yhden esimerkin suojeluskuntien ja lottien voimasta nosti edelleen aiheellisesti esiin Kaakonkulma-lehti 22.10.2020. Juttu on luettavissa vain tilaajille, mutta sen sisältö avautuu laajemmin blogissa Salpalinjan salat  http://salpalinjansalat.blogspot.com/2020/10/suojeluskuntajoukot-estamassa.html sekä ao. blogijutun lopussa olevista linkeistä.

Ratkaisevaa Kaakonkulma-jutun synnylle oli Wanhan Veteraanin Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -näyttelymme myötä esiin tullut Osmo Kimmon perusteellinen tutkimustyö talvisodan loppuvaiheista Kymenlaakson rannikolla. Siihenkin löytyy linkki em. linkitetyn jutun lopusta.

Wanhan Veteraanin näyttelyt, mukaan lukien siis Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -näyttely sekä rauhanturvaamisen perusnäyttely, ovat nähtävillä vielä viikonloppuisin la-su klo 10-16 aina 29. marraskuuta saakka. Suosittelen!

Voisitko todella kuvitella saaneesi tänä aamuna kodissasi hälytyksen sotaan ja olevan asemissa puolustamassa kotikontujasi jo tänä iltana?

TERHO AHONEN