SUEZ 50 kuvina

SUEZ 50 -tapahtuma Haminassa on takanapäin. Kuvakollaaseja on nähtävissä eri kokonaisuuksina Wanhan Veteraanin facebook-sivustolla osoitteessa https://www.facebook.com/WanhaVeteraaniHamina. Postauksia on useita ja ne rakentuvat Suezillakin myöhemmässä vaiheessa palvelleen Martti Tikan Haminassa ottamiin erinomaisiin valokuviin.

Yhteenvetona voi kertoa, että Suez-veteraaneja 50 vuoden takaa kokoontui Haminaan 135 miestä, joista hieman yli sata osallistui marsseihin. Kuvat kertovat. Rauhanturvaaja-aiheisessa maanpuolustusjuhlassa, joka oli tapahtuman huipennus, osallistui RUK:n Maneesissa Faitterit-soittokunta mukaan lukien noin 270 henkeä. Heistä Suezin miesten läheisiä oli suuruusluokkana 70 henkeä. Loput olivat kutsuvieraita sekä rauhanturvaajia muista operaatioista ja muuten asiasta kiinnostuneita.

Tapahtuman keskuksena oli muilta osin Wanha Veteraani, jonka Camp Haminassa yöpyi pääosin kahtena yönä kolmisenkymmenä henkeä. Messissä ja sen terasseilla puheensorinaa riitti niin perjantai- kuin lauantai-iltoina.

Oheisohjelmana olleeseen Haminan ydinkeskustan historiakierrokselle osallistui kolmella kierroksella yhteensä puolensataa henkeä. Sillekin oli tarve. Niitä veti Haminan seudun oppaista talkoohengessä Tarja Uusitalo ja Kari Suoknuuti. Kiitos! Sunnuntain Marian kirkon messussa esiintyi Faitterit-soittokunta, jota oli kuuntelemassa arvioin mukaan myös kymmenkunta rauhanturvaajaa läheisineen. Wanhassa Veteraanissa näyttelyihin tutustumisen lisäksi spontaanina ohjelmana oli valokuvien katselua mukana tuoduista albumeista tai tikulta tietokoneelta videotykin kautta.

Poikkeuksellisen runsaan palautteen perusteella Wanha Veteraani voi olla hyvillään. Tapahtumalle oli tilaus ja sen ohjelmaa pidettiin komeana, ikimuistoisena ja hyvin järjestettynä. Rauhanturvaajaveteraanien aseveljeys puolen vuosisadan takaa ilmiselvästi veti ja sitä kaivattiin. Nyt se tuli Suezin miesten osalta todistettua. Wanha Veteraani osoitti olevansa sopiva paikka vastaaviin isoihin tai pieniin kokoontumisiin aina kun siihen hetki ja halu on.

Wanhan Veteraanin näyttelyt, Suomen rauhanturvaamisen historia perusnäyttelynä ja vaihtuvana näyttelynä yhä hyvää palautetta saava Suomen vapaussota 1918 -näyttely, ovat edelleen katsottavissa. Ovet ovat auki ti - su klo 10-16 lokakuun alkuun saakka. Sen jälkeen niin kuin jo nytkin Wanha Veteraani ja sen Messi Camp Hamina palvelevat ryhmiä tilauksesta kullekin sovitetun yksilöllisen aikataulun ja ohjelman mukaisesti. Tervetuloa matkalle Haminaan!

  • Osumia: 294

Tasavallan presidentin tervehdys SUEZ 50 -juhlaan 5.8.2023

TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS

Suezin kanavan rauhanturvaoperaatio vuonna 1956 antoi aikoinaan sysäyksen suomalaiselle rauhanturvaamistoiminnalle. Suomi oli vieläpä ensimmäinen maa, joka kelpuutettiin osallistumaan operaatioon. Tosin tuolloin puhuttiin YK:n poliisijoukoista, kun taas kotona puhuttiin Suezin miehistä. Moni matkaan lähteneistä nuorista ei ollut koskaan edes käynyt ulkomailla. Silti palvelukseen astuneet olivat valmiita ottamaan suuren riskin tuntemattoman edessä.

Tuon jälkeen kokemus karttui ja maamme on ollut mukana kymmenissä muissa operaatioissa – emmekä suinkaan vain tarkkailuoppilaina. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Jom Kippur -sodasta, jossa te tunkeuduitte Suezin kaupungissa osapuolten väliin kesken tulitaisteluiden. Kyproksen palokunta vastasi nopeasti, kun kutsu kävi. Te kaivoitte itse poterot ja asetitte itsenne vaaraan itsellenne tuntemattomien ihmisten puolesta. Suurimman hinnan maksoivat ne, jotka haavoittuivat tai menehtyivät.

Suomalaisten rauhanturvaajien maine kiirii maailmalla. Rauhanturvaajillamme on vahva koulutus, kielitaitoa sekä yhteistyökykyä. Mistä kuuluu kuitenkin erityistä kiitosta, on rauhanturvaajiemme ratkaisukyky. Siinä missä monen muun maan komentorakenne on jäykkä, niin suomalainen rauhanturvaaja uskaltaa tehdä vaativia päätöksiä kentällä itsenäisesti. Muiden maiden sotilaiden ohella teitä tarkkailivat alati siviilit, jotka odottivat teiltä moitteetonta käytöstä.

Vuosien varrella operaatiot ovat muuttuneet vaativammiksi. Taistelevia osapuolia on useampia ja kehittynyt teknologia aiheuttaa uusia päänvaivoja. Silti suomalainen sotilas on kyennyt vastaamaan muutoksen tuomiin haasteisiin.

Kiitän Suomen Rauhanturvaajaliittoa, joka tarjoaa vertaistukea sekä kuntoutusta veteraaneille. Paikkaatte näkymättömiä arpia ja tarjoatte tilaisuuden puhua asioista, joiden avaaminen ulkopuolisille on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Kokoontumisenne tänään osoittaa, minkälainen voimavara yhteenkuuluvuus on. Aseveljien lisäksi teistä tuli ikuisia ystäviä.

Kiitän teitä kaikkia työstänne rauhan eteen. Perintöänne jatkavat nyt nuoremmat sukupolvet operaatioissaan eri puolilla maailmaa. Kasvoitte yhteen puolustaen parempaa maailmaa.

Sauli Niinistö

Tasavallan presidentti

  • Osumia: 726

Kenraali Siilasvuon km 101:n YK-neuvotteluteltta Haminassa

Nyt se on totta! Vuoden 1973 marraskuussa ja vuoden 1974 tammikuussa maailman uutisoinnin keskipisteessä monina päivinä ollut sotilasteltta on nyt pystytty Haminaan Wanhan Veteraanin pihaan juhlistamaan rauhanturvaajien SUEZ 50 -tapahtumaa elokuun alussa. Teltta näytteli merkittävää osaa Egyptin ja Israelin välisen lokakuun sodan (1973), toiselta nimeltä jom kippur -sodan pysyvään rauhaan johtaneissa neuvotteluissa.

Marraskuussa 2023 tulee 50 vuotta siitä, kun Egyptissä Kairo – Suez maantien varteen kilometripylväs 101:n kohdalle suomalaiset rauhanturvaajat pystyttivät eversti Reino Raitasaaren johdolla kolme englantilaismallista telttaa. Niistä keskimmäinen oli neuvotteluteltta.

Egyptin ja Israelin asevoimien korkea-arvoiset sotilasvaltuuskunnat neuvottelivat teltassa useita kertoja Yhdysvaltojen ulkoministeri Henry Kissingerin sukkuladiplomatian tuloksena maiden välille saadun ns. kuuden kohdan sopimuksen yksityiskohdista. Ensimmäinen osapuolten tapaaminen teltassa oli 11. marraskuuta 1973.

Tammikuun 18. päivänä 1974 km 101:n teltassa allekirjoitettiin Egyptin ja Israelin välille aikaan saatu joukkojen loitontamissopimus. Se oli käytännössä Israelin vetäytymissopimus valtaamiltaan alueilta Suezin kanavan länsipuolelta. Teltassa osapuolten neuvottelukunnat hieroivat seuraavina päivinä loitontamissopimuksen käytännön yksityiskohdat kuntoon. Loitontamisen toteuttamissopimus allekirjoitettiin jälleen maailman lehdistön silmien alla 24.1.1974.

Neuvottelujen puheenjohtajaksi ja myöhemmin allekirjoitusten todistajaksi osapuolet olivat pyytäneet YK:n Lähi-idän joukkojen, UNEF II, komentajaksi nimetyn kenraali Ensio Siilasvuon. Siilasvuo YK-muistelmissaan kertoo lehdistöä olleen paikalla yhdellä kertaa jopa yli 400 henkeä.

Kilometripylväs 101 neuvotteluteltta oli Suezin rauhanturvaoperaation tunnetuin symboli. Teltta oli suomalaisten rauhanturvaajien hallussa km 101:llä  joukkojen loitontamisen toimeenpanoon 28. tammikuuta 1974 saakka.

Suomen rauhanturvajoukon YKSV 1:n haltuun jääneen teltan pr-arvo tajuttiin Suomessa onnistuneen operaation kulissina. Puolustusministeriö antoi kesällä 1974 ulkoministeriölle tehtävän hankkia teltta Suomeen maanpuolustustapahtumien vetonaulaksi. Tuolloin telttaa ei vielä Suomeen saatu.

Jossakin vaiheessa teltta kulkeutui Suomeen ja Niinisalossa toimineen YK-Koulutuskeskuksen kautta Kankaanpään kaupunginmuseoon ja sieltä edelleen Sotamuseon varastoon Vilppulaan. Liki 50 vuoden aikana teltta on ollut tiettävästi esillä vain yhdessä näyttelytapahtumassa ja lisäksi pystytetty kerran Kankaanpään museopihalle. Nyt Haminan SUEZ 50 -tapahtumaan 4.-6.8.2023 teltta on pesty ja konservoitu. Tuolloin Haminaan kokoontuu noin 120 Suez-veteraania YK:n palokunnasta ja YKSV 1:stä 50 vuoden takaa muistelemaan maailmanhistoriallisia aikoja.

Kuvassa kenraali Siilasvuon mukaan nimetty Ensio-Pasi ja Ensio Siilasvuon neuvotteluteltta rinnakkain!

  • Osumia: 650

SUEZ 50 -maanpuolustusjuhlan puheet esitysjärjestyksessä

SUEZ 50, maanpuolustusjuhla 5.8.2023 klo 14. RUK:n Maneesi, Puheet:

Terho Ahonen, avaussanat ja tasavallan presidentin tervehdyksen lukeminen

Herra kenraali, arvoisat Suezin YK-rauhanturvaajaveljet, kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat!

Olen Terho Ahonen.

Suezin YK-pataljoonan YKSV 1:n 1.JK:n jääkäri Eero Sintonen Lahdesta soitti minulle vajaa kolme vuotta sitten. Hän sanoi, että voisimme yrittää oman komppaniamme kokoontumista vuonna 2023, kun lähdöstämme Suezille tulee 50 vuotta. Edellisen kerran 2009 meitä oli kasassa 18 miestä. Eero arveli, että tuskin enää saamme tuota määrää yhteen. Mitäpä jos kutsuisimme koko pataljoonan, YKSV 1:n kokoon? No, hullua ei tarvitse paljon yllyttää. Minä panin paremmaksi, otetaan sitten myös Kyprokselta Suezille hälytetty YK:n palokuntakin mukaan! Se käy, Eero sanoi.

Koska olin mukana Wanhan Veteraanin toiminnassa, niin sillehän juhlan järjestäminen sopisi rauhanturvaajien perinnön ja asevelihengen vaalijana ja ylläpitäjänä, kuin baretti päähän.

Tässä nyt ollaan. Teitä Suez-veteraaneja on paikalla enemmän kuin uskalsin unelmoidakaan, noin 130 ukkoa, siis tarkoitan Nobelin rauhan palkinnolla palkittuja YK:n rauhanturvaajaveteraaneja, tai nykynimikkeellä kriisinhallintaveteraaneja!

Palokunnan reilusta 200 ja YKSV 1:n yli 600 miehestä karkean arvioni mukaan on puolessa vuosisadassa neljännes siirtynyt tuonne ylös aitiopaikoille seuraamaan juhlaamme. Rauha heille. Varmaan yksi neljännes ei enää Haminaan kyennyt tai päässyt lähtemään. Yksi neljännes ei koskaan ole saanut edes tietoa tästä juhlasta.

Jäljellä on enää yksi neljännes, 200 miestä, joista te olette paikalla 65 prosentin huikealla, komean korkealla osallistumisosuudella! Tarvetta tapaamiselle siis oli. Suuri kiitos teille! Kutsukehotuksen mukaisesti mukana on hienosti läheisiänne ja myös muutaman edesmenneen Suezin kävijän omaisia. He kaikki ovat näkemässä, minkälaisessa joukossa ja hengessä heidän isänsä, pappansa tai puolisonsa palvelivat.

 SUEZ 50 -tapahtumaan olemme järjestäneet ohjelmaa. Emme ole kuitenkaan voineet vaikuttaa teidän Suez-veteraanien tärkeimpään ohjelmanumeroon, toistenne kohtaamiseen ja tapaamiseen muuten kuin järjestämällä kohtaamisposen, paikan kokoontua tänne Haminaan. Asevelihenki, yhdessä koetut tiukat paikat ja kaukana kotona tapahtunut palvelu ilmiselvästi yhdistävät ja kokoavat. Olette toisillenne vertaisia.

Tämän SUEZ 50 -tapahtuman suuntaviivoja on ollut määrittämässä etänä työskennellyt kutsumani järjestelytoimikunta. Siinä ovat olleet mukana Suez-veteraanit Olli-Pauli Sarvaranta, Heikki Kahrama, Mauri Rytkönen ja etuoikeutetusti kaiken alku ja juuri Eero Sintonen. Håkan Nylund on hienosti tukenut työtämme. Kiitos teille. Palokunnasta Seppo Arponen ja meidän Suez-veteraanien sotilasjohtajaksi suositusten perusteella kutsumani eversti evp Heino Pikkukangas ovat suhtautuneet juhlaamme kiitoksen arvoisesti. Palokunnan valokuvaajan Erkki Raskisen kädenjälki on nähtävissä Wanhassa Veteraanissa näyttelynä.

Reserviupseerikoulua on kiittäminen käyttöömme saamistamme tiloista niin pihalla kuin täällä Maneesissa. Haminan kaupunki on talkoissamme mukana. Suomen Rauhanturvaajaliiton ja sen Vertaistukitoiminnan tuki, niin henkinen kuin taloudellinen, on ollut välttämätöntä. Suuri kiitos. Kiitän myös Liiton Faitterit-soittokuntaa juhlapäiviemme musiikista. Laulua ei ole tässä ohjelmassa kuin lopun Maamme-laulussa. Kaikelle on perusteensa, ehkä rujokin: me kuulimme Suezilla luotien laulua aivan tarpeeksi!

Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanha Veteraani ja sen käytössä ollut Kymenlaakson Rauhanturvaajien talkooväki ovat olleet luomassa tapahtumapuitteita toiminnanjohtaja Vesa Kangasmäen ja talkoo- ja opastuspäällikkö Juha Kaaron johdolla, myös Sami Aho on tärkeä tekijä. Lämmin kiitos. Lions Club Haminaa kiitän järjestyksenvalvonnasta. Tarja Uusitalo Haminan Oppaista on myös talkoohengessä tarjonnut ja vielä huomenna kello 10.30 tarjoaa Haminan historiakierroksen. Haminan seurakunnan messussa huomenna klo 10. Marian kirkossa esiintyy Faitterit, juuri tämä soittokunta. Osallistukaa!

Sodasta rauhaan Suezilla -kirja on oma lukunsa. Kiitos Teppo Suikkari. Ja vielä yhteisesti kaikille SUEZ 50 tekijöille ja osallisille: kiitos ja kumarrus.

Suezin jääkärikomppaniani päällikkö, everstiluutnantti evp Ahti Virolainen ei päässyt juhlaamme. Hän lähettää teille parhaat terveisensä ja lupasi olla hengessä mukana, Ahtin sanoin no roplem!

Tänään Wanhan Veteraanin pihassa palveluksessa menehtyneiden muistokivelle laskimme seppeleen kolmen Suezilla menehtyneen aseveljemme kunniaksi. Äsken tuossa kentällä kunnioitimme sotiemme veteraaneja.

Lopuksi: Jaetun käsiohjelman etusivun väritys kertoo Suezin kävijöiden hiekanmakuisesta työstä. Keskiaukeaman jälkeen palaamme takasivulla Suomeen: ”…ei vettä rantaa rakkaampaa, kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien!”

Samaistukaa meidän harmaahapsisten rauhanturvaajien ajatuksiin Wanhan Veteraanin tunnuslauseen mukaisesti: Isänmaan ja rauhan asialla kotona ja maailmalla. Tervetuloa!

………..

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön kiireinen aika ei riittänyt tulla juhlaamme, mutta hän tarjoutui oma-aloitteisesti lähettämään meille tervehdyksensä. Se kuuluu näin:

TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS

Suezin kanavan rauhanturvaoperaatio vuonna 1956 antoi aikoinaan sysäyksen suomalaiselle rauhanturvaamistoiminnalle. Suomi oli vieläpä ensimmäinen maa, joka kelpuutettiin osallistumaan operaatioon. Tosin tuolloin puhuttiin YK:n poliisijoukoista, kun taas kotona puhuttiin Suezin miehistä. Moni matkaan lähteneistä nuorista ei ollut koskaan edes käynyt ulkomailla. Silti palvelukseen astuneet olivat valmiita ottamaan suuren riskin tuntemattoman edessä.

Tuon jälkeen kokemus karttui ja maamme on ollut mukana kymmenissä muissa operaatioissa – emmekä suinkaan vain tarkkailuoppilaina. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Jom Kippur -sodasta, jossa te tunkeuduitte Suezin kaupungissa osapuolten väliin kesken tulitaisteluiden. Kyproksen palokunta vastasi nopeasti, kun kutsu kävi. Te kaivoitte itse poterot ja asetitte itsenne vaaraan itsellenne tuntemattomien ihmisten puolesta. Suurimman hinnan maksoivat ne, jotka haavoittuivat tai menehtyivät.

Suomalaisten rauhanturvaajien maine kiirii maailmalla. Rauhanturvaajillamme on vahva koulutus, kielitaitoa sekä yhteistyökykyä. Mistä kuuluu kuitenkin erityistä kiitosta, on rauhanturvaajiemme ratkaisukyky. Siinä missä monen muun maan komentorakenne on jäykkä, niin suomalainen rauhanturvaaja uskaltaa tehdä vaativia päätöksiä kentällä itsenäisesti. Muiden maiden sotilaiden ohella teitä tarkkailivat alati siviilit, jotka odottivat teiltä moitteetonta käytöstä.

Vuosien varrella operaatiot ovat muuttuneet vaativammiksi. Taistelevia osapuolia on useampia ja kehittynyt teknologia aiheuttaa uusia päänvaivoja. Silti suomalainen sotilas on kyennyt vastaamaan muutoksen tuomiin haasteisiin.

Kiitän Suomen Rauhanturvaajaliittoa, joka tarjoaa vertaistukea sekä kuntoutusta veteraaneille. Paikkaatte näkymättömiä arpia ja tarjoatte tilaisuuden puhua asioista, joiden avaaminen ulkopuolisille on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Kokoontumisenne tänään osoittaa, minkälainen voimavara yhteenkuuluvuus on. Aseveljien lisäksi teistä tuli ikuisia ystäviä.

Kiitän teitä kaikkia työstänne rauhan eteen. Perintöänne jatkavat nyt nuoremmat sukupolvet operaatioissaan eri puolilla maailmaa. Kasvoitte yhteen puolustaen parempaa maailmaa.

Sauli Niinistö

Tasavallan presidentti

*****

Hyvä yleisö, pyydän nousemaan ylös! Porilaisten marssi!

 

Pääesikunnan päällikkö,

Kenraaliluutnantti Vesa Virtanen (kuvassa)

Suez 50 v. päiväjuhlan juhlapuhe 5.8.2023 Hamina

Hyvät Suezin kriisinhallintaveteraanit ja läheiset, arvoisa juhlayleisö

Lokakuussa tulee kuluneeksi 50 vuotta Jom Kippur -sodasta Israelin ja Egyptin sekä Syyrian välillä. Sodan seurauksena YK:n lipun alla Siinaille lähetettiin, taistelevien osapuolten väliin – siis erittäin vaativaan tehtävään – suomalaisten sotilaiden joukko. Kärkiosasto oli YK:n Kyproksen palokunta, 57 miehen vahvuinen YK-Majuri Martti Jokihaaran johtama joukko, josta 10 miehen kärkiryhmä tunkeutui Suezin kaupungissa osapuolten väliin osin keskelle tulitaistelua. Palokuntaa seurasi laajempi Suomen Valvontajoukko. Muutamissa viikoissa toiminta laajeni monikansalliseksi UNEF II -operaatioksi. YK:n pääsihteeri Kurt Waldheimin tavoite nopeasta väliintulosta kriisiin onnistui. Tänään muistamme ja juhlimme tätä suomalaisjoukkoa. Syystäkin!

Minullakin on tästä operaatiosta omakohtainen muistikokemus lähes 50 vuoden takaa viettäessäni koulusta kesälomaani Keski-Suomessa. Isovanhempieni pihaan ajoi Martti Jokihaara YK-Volvollaan, jonka toinen kylki oli täynnä sirpaleen ja luodin reikiä ja reijät oli paikattu teipillä. Sain jo koulupoikana konkreettisen ensikosketuksen rauhanturvaamisen vaaroihin.

Suomi on osallistunut yli 30 rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioon vuodesta 1956 alkaen. Operaatioihin on osallistuttu YK:n, EU:n ja Naton lipun alla. Suomalainen rauhanturvaaminen ja kriisinhallinta on elänyt ajassa ja jokaisella operaatiolla on vuosien saatossa ollut omat erityispiirteensä.

Arvon kriisinhallintaveteraanit

Suomalainen rauhanturvaaja on tunnettu luotettavana ja osaavana sotilaana, joka täyttää tinkimättä tehtävänsä. Reserviläisiin pohjautuva järjestelmämme on varmistanut, että suomalaisilla rauhanturvaajilla on ollut vahvaa siviilistä hankittua ammattiosaamista ja -asennetta sekä maalaisjärkeä, joita kriisinhallinnassa on voitu hyödyntää.

Rauhanturvaamiselle ja kriisinhallinnalle ovat tyypillisiä vaativat ja nopeasti muuttuvat tilanteet. Työ on merkityksellistä ja tärkeää. UNEF II -operaatiota pidetään yleisesti yhtenä menestystarinoista. Kairo - Suez -tien varressa, kilometripylväs 101:llä, kenraali Ensio Siilasvuon johdolla YK-teltassa allekirjoitettu loitontamissopimus loi edellytykset Jom Kippur -sodan jälkeiselle tilanteen vakauttamiselle.

Hyvä juhlayleisö

Venäjän oikeudeton ja julma hyökkäys Ukrainaan pakotti Suomen arvioimaan turvallisuusratkaisuamme. Perusteellisen ja nopean harkinnan jälkeen Suomessa päädyttiin johtopäätökseen, että sotilaallinen liittoutuminen on meille paras turva nyt ja tulevaisuudessa. Liittoutumisprosessi oli pienistä viiveistä huolimatta historiallisen nopea ja lopputulos onnistunut. Vanhan kansan sanontaa mukaillen pääsimme hyviin naimisiin, isoon taloon. Mutta se tuo myös velvoitteita.

Eilen Suomelle tuli täyteen vuosikolmannes, 4 kk, Naton jäsenenä.  Liittoutuminen on Suomelle valtava turvallisuuspoliittinen siirtymä, joka vaikuttaa merkittävällä tavalla asemaamme. Keskeisintä on, että meillä on maailman vahvimman sotilasliiton tuki takanamme, kun varjelemme Suomen turvallisuutta ja meille tärkeitä arvoja. Se on merkittävä asia, etenkin kun kaikki tiedostamme valitettavan hyvin viime aikaisen turvallisuuskehityksen Euroopassa.

Naton myötä moni asia muuttuu, mutta moni myös pysyy ennallaan. Puolustusvoimien ydintehtävänä säilyy edelleen Suomen sotilaallinen puolustaminen. Puolustusvoimat ylläpitää ja kehittää puolustuskykyään. Suomi päättää tulevaisuudessakin itse puolustuksensa toteuttamisperiaatteista. Asevelvollisuus säilyy. Naton operaatioihin osallistutaan aina kansallisen päätöksenteon perusteella. Olemme etulinjan rajamaa - Nato-jäsenyys ei poista oman vahvan puolustuksen tarvetta.

Liittoutumisen aiheuttamat muutokset tulevat näkyviin vähän kerrassaan ja vuosien saatossa. Näistä merkittävin on, että jäsenyyden myötä valmistaudumme puolustamaan myös liittolaisiamme. Puolustusvoimista annetun lain muutokseen liittyvä säädösvalmistelu on käynnistetty ja odotettavissa on, että Puolustusvoimien tehtävät tarkentuvat. Jo nyt näkyvä vaikutus on kansainvälisen toiminnan, niin harjoitusten kuin erilaisten kokousten ja työryhmien, lisääntyminen. Tervehdimme tätä ilolla. Yhteistoiminta liittolaisten kanssa tekee meistä entistä vahvempia.

Puolustusvoimat vei kesäkuussa sotilaallisen integraatioprosessin päätökseen. Tässä integraatiossa Naton transformaatioesikunnan johdolla saatettiin uusi jäsen osaksi liittoumaa tätä varten erikseen perustetun työryhmän tukemana. Se vietiin läpi ennätysajassa, vajaassa vuodessa. Tämä osoittaa, kuinka pitkälle Suomen yhteensopivuutta liittouman kanssa oli jo aiemmin kehitetty. Sotilaallisen integraatioprosessin päättyminen tarkoittaa, että jatkossa Suomi kehittää yhteensopivuutta samalla viivalla ja samoin järjestelyin kuin kaikki muut 30 jäsenmaata, ilman erityisjärjestelyitä. 

Paljon käytetty kielikuva liittoutumisesta oli, että ”laitetaan vain töpseli” seinään kiinni. Laajasti katsoen sitä voi ehkä kuvata niinkin, mutta totuuden nimissä aika paljon työtä siihen on vaadittu ja vielä enemmän on edessä. Puolustusvoimat on siihen työhön valmis. Sitä työtä tehdään motivoituneena ja suurella sydämellä.

Hyvät kuulijat

Korostan, että yksi avaintekijä tälle liittoutumisen onnistumiselle on ollut suomalaisten ja Puolustusvoimien nykyisten liittolaistemme keskuudessa nauttima hyvä maine. Tämä maine on rakentunut vuosikymmenten saatossa. Kansainvälisessä yhteistyössä, harjoituksissa ja kriisinhallintaoperaatioissa, suomalaiset sotilaat ovat toimineet luottamusta herättäen. Viisasti ja kauaskantoisesti Suomi on huolehtinut niukoilla resursseilla kustannustehokkaasti oman vahvan puolustuskyvyn ylläpitämisestä. Suomen kanssa halutaan tehdä yhteistyötä, koska meillä on annettavaa. Kokonaisturvallisuutemme toimintamalli on arvostettu.

Te hyvät rauhanturvaajat, sekä lukuisat edeltäjänne ja seuraajanne, olette osaltanne myötävaikuttaneet siihen kansainväliseen hyvään maineeseen, joka tämän kaiken mahdollisti. Pitkä jatkumo kansainvälistä vastuunkantoa on edellyttänyt sitä, että kymmenet tuhannet suomalaiset miehet ja naiset ovat vapaaehtoisesti olleet valmiita palvelemaan vaativissa olosuhteissa konfliktialueilla. Te, kunnioitetut Suez-veteraanit, olette olleet osaltanne Puolustusvoimien kansainvälisen toiminnan ja kansainvälistymisen tienraivaajia. Puolustusvoimien puolesta lausun teille parhaat kiitokseni siitä.

Itselläni Martti Jokihaaran volvokokemuksen jälkeen seuraava kosketus YK:n rauhanturvaamiseen oli, kun palvelin 1990-luvun puolivälissä YK:n sotilastarkkailijana Bosniassa, jääden muun muassa viikoksi panttivangiksi. Voin todeta, että rauhanturvaaminen lisää itsetuntemusta, rauhan ja yhteiskuntamme arvostusta, siellä syntyy hyviä ystävyyssuhteita ja monenlaista kokemusta, josta on hyötyä myöhemmässä elämässä.

Tilanne, jossa te palvelitte Suezilla ei ollut helppo. Taistelukentän olosuhteet, miinat ja osapuolten välinen tulitus, johtivat siihen, että kolme kaatunutta palvelustoverianne maksoi tehtävän täyttämisestä kaikkein kovimman hinnan. Muistakaamme tänään myös heitä, isänmaan ja rauhan puolesta henkensä antaneita. Moni on saanut kantaa myös eriasteisten fyysisten ja henkisten vammojen taakkaa mukanaan. Se on varmasti vaikuttanut operaation jälkeiseen elämään. Myöskään perheen ja omaisten rooli ei ole helppo. Pelkkä komennus kaukaisille maille kuukausiksi tai jopa vuosiksi vaatii läheisiltä uhrauksia.

Hyvät Suez-veteraanit

Haluan kiittää teitä kaikkia palveluksestanne. Kannustan teitä olemaan ylpeitä palveluksestanne YK:n sinisen lipun alla. On hienoa, että ylläpidätte aseveljeyttä ja yhteyttä palvelustovereihinne. Iän karttuessa ja elämän kuljettaessa erinäisiä haasteita tulee itse kullekin. Suomalaiseen sotilasperinteeseen kuuluu, että kaveria ei jätetä. Suomen Rauhanturvaajaliitto ja muut tähän tukemiseen osallistuvat ansaitsevat tärkeässä työssään arvostuksemme.

Puolustusvoimilla on koko ajan selkeä tilannekuva siitä, mitä Ukrainassa ja lähialueellamme sotilaallisesti tapahtuu. Toivomme rauhaa, mutta kaikkea emme pysty hallitsemaan. Siksi meidän tulee tässä hetkessä keskittyä siihen, mikä on omissa käsissä. Se on Suomen vahvasta puolustuksesta huolehtiminen, liittolaisten turvallisuushuoliin vastaaminen ja Ukrainan selviytymistaistelun tukeminen mahdollisuuksiemme rajoissa, Naton etulinjan maana.

Kaikkein tärkeintä on ennalta estää kriisin puhkeaminen. Sota Ukrainassa on jälleen karulla tavalla osoittanut, että sota on raakaa ja julmaa. Laajamittaisen puolustustaistelun käyminen on kaikin tavoin koko yhteiskunnan yhteinen ponnistus. Kaikkia tarvitaan, ihan jokaista. Pitäkäämme yhdessä Suomi turvassa myös tulevaisuudessa.

Toivotan teille kaikille hyvää ja ikimuistoista juhlapäivää!

 

Haminan kaupungin tervehdys, 

kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Titta Erkkilä

Arvoisa herra kenraali, hyvät juhlavieraat ja Suez-veteraanit,

Minulla on suuri ilo tuoda tähän juhlaan Haminan kaupungin tervehdys. Tämä on historiallinen tapahtuma, sillä aiemmin vuoden 1973-74 Suezin operaation rauhanturvaajat eivät ole kootusti tavanneet. Luulen, että tämä viikonloppu on mukavia jälleennäkemisiä ja tarinoita täynnä. Olen iloinen, että tämä juhlatilaisuus järjestetään juuri Haminassa. Haluamme olla merkittävä tapahtuma- ja näyttelykaupunki. Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus, Wanha Veteraani, on perustamisestaan asti järjestänyt vireää toimintaa, luentoja ja näyttelyitä Haminaan. Suuri kiitos järjestelyistä teille.

1970-luvun alussa kylmä sota oli jäätävän kylmää. Israelin ja Egyptin välinen sota uhkasi laajentua suurvaltojen konfliktiksi, jonka ehkäisi YK:n toiminta. Maailmanluokan tapahtumat sopivat hyvin tänne Haminaan, sillä Haminan kaupungin visiona on olla maailmanluokan pikkukaupunki.

Maailmanluokkaa kaupungissamme on Suomen suurimman yleissataman eli HaminaKotka Sataman, Googlen, ympyräasemakaavan ja RUK:n lisäksi Euroopan toiseksi korkein lipputanko. Valitettavasti Bulgariaan valmistui äskettäin 111 metriä korkea lipputanko, joten meidän satametrinen tankomme jäi kakkoseksi, mutta joka tapauksessa meillä liehuu salossa maailman suurin Suomen lippu.

Hyvät kuulijat,

Vaikka olen ammatiltani historianopettaja, oli minulle viidenkymmenen vuoden takaiset tapahtumat melko vieraita. Jom Kippur -sota toki käsitellään joten kuten nykyisessä historianopetuksessa, mutta YK:n roolia ei käsitellä. Aion tulevasta lukuvuodesta lähtien muuttaa asian, sillä tämän operaation merkitys on edelleenkin tuntuva. Se, että suomalaisten ensijoukko tunkeutui lokakuussa 1973 taistelevien joukkojen väliin on uskomattoman tuntuinen, mutta tosi tarina. Tammikuussa 1974 allekirjoitettu loitontamissopimus oli alkusoitto sotivien maiden rauhaan, joka toteutui Camp Davidissa syyskuussa 1978. Israel ja Egypti ovat pysyneet rauhassa siitä lähtien.

Oli erittäin mielenkiintoista lukea Suez-operaatiosta. Katsoin myös Arvi Lindin tekemän dokumentin, jossa varmasti jotkut teistäkin esiintyivät. Operaatio ei ollut missään nimessä helppo, kuolemanvaara oli varsinkin operaation alussa jatkuvasti läsnä eikä kuolonuhreilta valitettavasti vältytty. Lindin dokumentista välittyi kuitenkin positiivisuus, rauhanturvaajiksi lähteneet miehet olivat suurimmaksi osaksi tyytyväisiä niin ruokaan kuin oloihinkin, sillä rahan ja maailman näkemisen takia YK-joukkoihin oli lähdetty. Siilasvuon haastattelusta paistoi ylpeys omista, suomalaisista joukoista. Pahimmissa paikoissa oli parhaimmat miehet.

Haminan kaupungin puolesta toivotan teille kaikille antoisaa juhlapäivää.

 

Suomen Rauhanturvaajaliiton tervehdys

Puheenjohtaja Jorma Ala-Sankila

Herra kenraali, kunnioitetut Suez-rauhanturvaajaveteraanit, arvoisat kutsuvieraat!

Suomen Rauhanturvaajaliiton puolesta minulla on suuri ilo ja kunnia tuoda tervehdys tähän hienoon tapahtumaan.

Suomalaiset puolustivat isänmaalleen uskollisina terveytensä ja viime kädessä henkensä uhraten maataan viime sodissa. Näiden sotaveteraanien ja lottien rivit ovat harvenneet ja heitä elää joukossamme enää muutamia tuhansia. Olemme heille kaikille kiitollisuuden velassa siitä, että kohta 80 vuoden ajan olemme voineet elää vapaassa ja vaurastuneessa Suomessa.

Sotiemme veteraanit ovat vuosikymmenten ajan muistuttaneet meitä sodan karusta todellisuudesta. Valitettavan pitkän viiveen jälkeen he myös saivat ansaitsemansa virallisen kunnioituksen ja huolenpidon.

Vuodesta 1956 alkaen suomalaiset miehet ja 1991 alkaen myös naiset ovat vapaehtoisina sotilaina osallistuneet osana virallista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa rauhanturvaamiseen ja kriisien hallintaan ympäri maailmaa. Hekin ovat altistaneet henkensä ja terveytensä isänmaan asialle.

Kriisinhallintaveteraanitkin tuntevat sodan ja sen seuraukset. Heidän päämääränään on ollut rauhan turvaaminen tai siihen pyrkiminen olosuhteissa, joissa se on voinut tuntua jopa epätoivoiselta.

Tänään muistelemme 50 vuoden takaisia tapahtumia Lähi-idässä. Silloin te, tänään juhlivat veteraanit, jouduitte sodan keskelle luomaan ja turvaamaan haurasta aselepoa. Pitkälti teidän rauhallisuutenne ja päättäväisyytenne ansiosta koko operaatio onnistui ja aselepo sekä sitä seurannut rauha saatiin aikaan. Nyt voitte ylpeinä muistella noita tapahtumia. Piditte tuolloin kunnialla yllä suomalaisten sotilaiden mainetta.  Teitte myös historiaa, joka myöhemmin palkittiin muun muassa Nobelin rauhanpalkinnolla. Tehtävän onnistumisesta jouduttiin kuitenkin maksamaan kallis hinta. Joukostanne kolme rauhanturvaajaa menehtyi ja kuusi haavoittui. Niin kuin tiedämme, vaaratonta rauhanturvaoperaatiota ei ole olemassa.

Arvoisa yleisö!

Tällä hetkellä, kun julma sota riehuu Euroopassa, sodan ja rauhan kysymykset puhuttelevat kansalaisia enemmän kuin pitkään aikaan. Maanpuolustusta arvostetaan ja sen tarpeita ymmärretään aiempaa paremmin. Toivoa sopii, että tämä ymmärrys tärkeistä asioista jatkuu tulevaisuudessa kohdistuen myös veteraanityön hoitamiseen. Suomessa elää noin 50 000 erilaisiin kriisinhallintaoperaatioihin osallistunutta henkilöä. Tuoreessa hallitusohjelmassa heidän asemaansa on luvattu parantaa. Nyt juuri onkin ainutlaatuinen tilaisuus saattaa tämän ajan suomalaiset veteraanit samalle viivalle liittolaistensa kanssa. Odotamme valtiovallan toimenpiteitä!

Hyvät juhlivat YKSP/UNEF II ja YKSV rauhanturvaajat!

Suomen Rauhanturvaajaliitto perustettiin Suomen Sinibarettiliittona 1968. Tuolloin elettiin YK:n rauhanturvaamisen kulta-aikaa.  Te kuuluitte niihin suomalaisiin nuoriin, jotka ennakkoluulottomasti lähditte kohti tuntematonta. Selviydyitte odotettua vaikeammaksi muuttuneesta tilanteesta hyvin. Osoititte monella tavalla esimerkkiä myös tuleville rauhanturvaajasukupolville.

Omasta ja SRTL:n puolesta toivotan teille muistorikasta juhlahetkeä ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen. Kantakaa jatkossakin ylpeinä sinistä barettianne!

 

Eversti evp Heino Pikkukangas, Suez-veteraaniosaston johtaja seppeleenlaskuissa ja paraatissa

Herra Kenraali, Haminan kaupunginvaltuuston Rouva puheenjohtaja, Rauhanturvaajaliiton Herra puheenjohtaja, Hyvät  Palokunnan ja YKSV 1:n rauhanturvaajaveteraanit, arvoisa juhlayleisö!

Suurella mielihyvällä  haluan aluksi todeta sen, että olemme näin runsaslukuisina kokoontuneet tänne Haminaan. Toki olemme pienempinä ryhminä kokoontuneet aikaisemminkin, mutta ei näin juhlavissa merkeissä. Rivimme ovat harventuneet, tukka useimmilla harmaantunut. Kunnioituksella muistamme vuosien varrella riveistämme poistuneita.

Esitän parhaat kiitoksemme meidän kaikkien Suez- veteraanien puolesta järjestelytoimikunnalle ja sen johtajalle Terho Ahoselle sekä kaikille, jotka ovat edesauttaneet tilaisuuden järjestämistä.

Ensi lokakuussa tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun YK:n johdolla saatiin aikaan tulitaukosopimus taistelevien osapuolten välille Jom Kippur sodassa . YK:lla oli kiire saada nopeasti joukkoja osapuolten väliin hauraan tulitauon ja tilanteen vakauden turvaamiseksi.

Suomessa ja useissa muissa maissa oli YK:n esityksestä varauduttu nopeutta vaativiin rauhanturvaoperaatioihin valmiusjoukkojärjestelyin, jossa reserviläiset olivat sitoutuneet muutaman päivän kuluessa astumaan palvelukseen. Meillä joukolle oli varattu pääosin tarvittava materiaali YK- koulutuskeskukseen Niinisaloon.

Tilanne Lähi- Idässä oli kriittinen. Suurvallat, USA ja Neuvostoliitto, olivat voimallisesti tukemassa eri osapuolia. YK katsoi tässä tilanteessa, että valmiusjoukkojen saanti kriisialueille ei ole riittävän nopeaa. Lähimmät jo toiminnassa olevat YK:n joukot olivat Kyproksella. Niinpä siellä olevat Suomen, Ruotsin, Itävallan ja Irlannin pataljoonat saivat ilmoituksen mahdollisesta siirtymisestä jonnekin Lähi- Itään. Suomen pataljoona sai tuon ilmoituksen 26.10. klo 00.30.ja käskyn toteuttamisesta aamulla klo 08,00.

Olin tuolloin Kyproksella Suomen pataljoonan 2.K:n varapäällikkönä. Ilmoituksesta seuranneisiin tapahtumiin ei tässä ole mahdollisuutta mennä, mutta joitakin toimintaan vaikuttavia näkökohtia halua nostaa tässä esiin.

Toimintaa leimasi nopeus ja päättäväisyys. Komentajan saamasta käskystä kahden vuorokauden ja neljän tunnin kuluttua Palokunnan joukot olivat Suezilla, etujoukko vuorokautta aikaisemmin. Tuohon kahteen vuorokauteen sisältyi monta vaihetta. Kuljetusvälineiden ja lentokuljetusten käyttöön saanti hidasti jossakin määriin toimintaa.

Ensinnäkin oli selvitettävä henkilöstön vapaaehtoisuus uuteen tehtävään. Joukothan oli pestattu palvelukseen Kyproksella, nyt oli edessä uusi työmaa. Epämääräisestä työpaikkailmoituksesta huolimatta –”lähtö johonkin Lähi- Itään”- valtaosa pataljoonan henkilöstöstä ilmoitti valmiutensa lähtöön. Näin tapahtui, vaikka kaikilla oli varmasti tiedossa, että mihinkään marjaretkelle ei olla menossa.

Varsin nopeasti alkoi myös YKSV 1:n joukkoja saapua Suezin alueelle. Uusi komentaja esikuntineen otti vastuun alueesta 08.11. alkaen ja vähitellen henkilöstön lisääntyessä Palokunnan joukkoja siirrettiin takaisin Kyprokselle. Osa palokuntalaisista jäi jatkamaan palvelustaan YKSV 1:n riveissä. Viimeisen paluuosaston johdatin Kyprokselle 06.12. paraatiin mennessä.

Luettelematta niitä hyvin monenlaisia tehtäviä ja tilanteita, mitä operaatio toi mukanaan, totean lyhyesti, mitä saimme aikaan. Tilanteen nopea rauhoittaminen ja rajalinjojen veto mahdollisti jatkossa loitontamissopimuksen aikaansaamisen, sen onnistuneen toteuttamisen ja tien lopulliseen rauhaan, mikä on kestänyt tähän päivään saakka. Tehtävämme oli onnistunut. Sisässämme olemme varmasti oikeutettuja tuntemaan tuosta tyytyväisyyttä ja jopa pientä ylpeyttäkin.

Emme osanneet toimintaan lähtiessämme aavistaa kuinka tärkeään ja merkittävään tehtävään olimme menossa. Sen toteuttamisessa jokaisen yksittäisen rauhanturvaajan työ oli arvokas. Koko maailman huomio kohdistui tiiviisti toiminta- alueellemme.

Rauhanturvaajien työkenttä edellyttää monenlaista osaamista. Kokemukseni perusteella voin vakuuttaa, että suomalainen rauhanturvaaja saamansa sotilas- ja monipuolisen siviilikoulutuksen sekä työkokemuksen perusteella täyttää erinomaisella tavalla kaikki nuo kriteerit. Sen olemme me, hyvät Suez-veteraanit, osaltamme osoittaneet.

Hyvä juhlayleisö!

Toivotan teille kaikille hyvää kesän jatkoa ja tilaisuuden päätyttyä muisteloita ja mukavaa yhdessäoloa!

 

Timo Ryhänen Vertaistukikoordinaattori,

Suomen Rauhanturvaajaliitto

"Tähän ei auta muu kuin alko, asekaappi tai auttava puhelin. Näin ajattelin vuosi sitten, kun palvelusajan kokemukset pukkasi pintaan koko painollaan. Onneksi taskussa oli vertaistukipuhelimen käyntikortti. Soitin siihen. Kannatti. Ilman vertaistukipuhelimen apua tuskin olisin enää elossa."

Näin tarinoi reilu vuosi sitten yksi kriisinhallintaveteraani. Hän valitsi alkon tai asekaapin sijasta soittamisen Rauhanturvaajaliiton vertaistukipuhelimeen.

Hyvä ratkaisu. Joka vuosi noin 150 kriisinhallintaveteraania, heidän läheistään tai sotiemme veteraania saa vertaisen kuuntelevan korvan ja tarvittaessa ohjauksen ammatilliseen apuun. Joka vuosi toistakymmentä ohjataan ammattilaisten diagnosoitavaksi ja ammattitason terapiaan, tämän maan parhaitten asiantuntijoiden hoitoon. Lukemattomien kanssa jutellaan aamulla, päivällä, illalla tai yöllä, jokaisena vuoden päivänä, availlaan elon solmuja ja jaetaan iloja. Ja kaikki tämä apu on ilmaista. Siinä yksi esimerkki vertaistukitoiminnan vuosien kehitystyöstä Rauhanturvaajaliitossa.

"Mitäpä siinä: varusteet palautettiin, kaverit käteltiin ja lähdettiin kotiin. Koetettiin pärjätä, kuka mitenkin.”

Näin olen kuullut teidän Suezin veteraanien kuvailevan paluuta kotimaahan vuosikymmeniä sitten. Ei ollut palautetilaisuuksia, kuten nyt. Töihin vaan, jos töitä oli. Moni teistäkin on kotiutunut loistavasti, monta kokemusta rikkaampana. Mutta aivan liian usein muistan jutun juontuvan saunan lauteilla siihen ja siihen palvelustoveriin, joka on lähtenyt oman käden kautta aika pian kotiutumisen jälkeen. Nämä muistot saavat minut aina hyvin surulliseksi. Uskallan sanoa: täysin turhia kuolemia jokainen.

Mutta ei synkistellä. Parasta vertaistukea on palveluskaverin kanssa jutteleminen. Suurin osa palvelusmuistoista on hyviä. Niitä voi jakaa täällä Haminassa. Antaa hylsyjen lentää, antaa faitteri-huumorin kukoistaa. Jos sattuisi juttu juontumaan synkempiin vesiin, siinä on se luotettava kaveri sittenkin. Ja jos kaverin kuunteleva korva ei enää tunnu riittävän, jokaiselle on reitti asiantuntevaan ammattiapuun, olipa kotiutumisesta vaikka vuosikymmeniä. Tarvittaessa saatetaan parhaan asiantuntijan vastaanoton oven taakse. Ainoa kynnys avun saantiin on tänä päivänä se, että itse avaa suunsa, puhuu asioistaan, apua on varmasti tarjolla.

On niitä muitakin vaihtoehtoja kuin alko tai asekaappi. 

Aika paljonkin nykyään. ”Sillä kaveria ei jätetä."

 

Sodasta rauhaan Suezilla -kirja,

Teppo Suikkari, Perinneyhdistys Kuneitran Kojootit ry,

Herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, YK -palokunnan ja YKSV 1:n veteraanit ja muu juhlaväki

Perinneyhdistys Kuneitran Kojootit Ry on Suomen Rauhanturvaajaliittoon kuuluva vuonna 2005 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on kerätä suomalaisen rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan historiaa talteen.

Pääasiassa toimintamme keskittyy kirjallisen materiaalin julkaisemiseen ja olemmekin vuosien varrella julkaisseet useita aihepiirin historia- ja muistelmateoksia.

Yhdistyksen periaatteena on ollut, että kirjojen muistelmaosioita ei oikeastaan toimiteta, eli jos muisto on savoksi, se tulee myös kirjaan savoksi. Tällä pyrimme säilyttämään kirjoittajan äänen niin tarkasti kuin mahdollista. Kielioppiin ei siis puututa. Toki selvät kirjoitus- ja asiavirheet korjataan, sekä kappalejakoa saatetaan muuttaa lukemisen helpottamiseksi.

Viimeisin kirjamme kertoo tähän juhlaan liittyvän Suezilla toimineen YK:n suomalaisen valvontajoukko 1:n tarinan. Kuultuani pari vuotta sitten Terho Ahoselta, että pataljoona aikoo järjestää kokoontumisen juhlistaakseen 50 vuotta sitten tapahtunutta lähtöään ja toimintaansa jom kippur -sodan jälkimainingeissa, ehdotin hänelle kirjan tekemistä.

Ahonen suostui välittömästi, omien sanojensa mukaan ymmärtämättä oikeastaan mihin suostui. Ehkä hyvä niin, jos olisi ymmärtänyt, en olisi nyt tässä.

Alun perin kirja piti olla saatavilla tämän juhlan yhteydessä, mutta osittain meistä riippumattomista syistä ja jonkin verran myös meistä riippuvista syistä näin ei kuitenkaan ole. Nihkeän alun jälkeen muistoja alkoi tulla ja juuri kun olin sitä mieltä, että nyt luonnos on valmis taittajalle – tuli vielä yksi muisto, joka haluttiin ottaa mukaan. Näin ollen sain kirjan painoon – tätä hetkeä ajatellen – liian myöhään.

Toivon että muistot, asiantuntija osiot, sekä Terho Ahosen mittava historiaosio auttaa lukijoita, varsinkin YKSV 1:ssä palvelleiden omaisia hahmottamaan, mitä se isä, ukki tai muu läheinen Suezilla koki ja näki.

Tästä kirjasta, kuten myös edellisestä, YK:n palokuntaa käsittelevästä kirjasta yhdistyksen julkaisijana saamat kirjakohtaiset parin euron palkkiot tilitetään lyhentämättömänä Vammautuneet Kriisinhallintaveteraanit ry:lle.

Kiitos YKSV 1, että pääsin mielikuvissani mukaanne 1970-luvun alkupuolen ankeisiin oloihin Suezille.

Minä olen Teppo Suikkari

Kriisinhallintaveteraani

Haminassa syntynyt

*****

Puhumassa kenraaliluutnantti Vesa Virtanen, kuva: Mikko Räinä

 

 

  • Osumia: 662

Noin 130 Suez-veteraania tulossa Haminaan, katso ohjelma

Elokuun alussa, 4.-6.8.2023 Haminassa. Katso ohjelma: SUEZ 50 OHJELMA

SUEZ 50 -kokoontuminen Haminassa 4.-6.8.2023 vetää hyvin ja vielä mukaan pääsee. Tilanne 1.8.2023: Peräti noin 130 rauhanturvaajaveteraania vuoden 1973 jom kippur-sodan rauhoittamiseen Kyprokselta ja Suomesta Egyptin ja Israelin joukkojen väliin lähetetyistä noin 800 miehestä on alustavasti ilmoittautunut harvinaiseen kokoontumiseen. Monet tapaavat toisiaan ensimmäisen kerran liki 50 vuoteen.

Rauhanturvaajien mukana läheisiä ja jo edesmenneiden Suez-veteraanien omaisia saapuu Haminaan (tilanne kaksi viikkoa ennen juhlaa) noin 80 henkeä. Eli Haminaan tapahtuma tuo yhteensä yli 200 vierasta ympäri Suomen.

Suez-veteraanien paraati RUK:n pihassa lauantaina 5.8. klo 13.20 ja rauhanturva-aiheinen SUEZ 50 maanpuolustusjuhla RUK:n Maneesissa heti perään klo 14. ovat myös paikalliselle yleisölle avoimia ja ilmaisia. Juhlapuhujana on pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Vesa Virtanen. Musiikista huolehtii Faitterit-soittokunta kapellimestarina Raimo Ovaska.

Juhla on avoin muillekin kuin vain Suezilla marras-huhtikuussa 1973-74 palvelleille kriisinhallintaveteraaneille. Tätä on kysytty ja kaikille on vastattu: TERVETULOA! 

Tapahtuman järjestää Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanha Veteraani tukenaan Suomen Rauhanturvaajaliitto ja sen vertaistukitoiminta. Kuva km 101:ltä Olli Moisio.

  • Osumia: 827
Perinteitä ja historiaa

Perinnekeskus vaalii sotiemme veteraanien, vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja suomalaisen rauhanturvaamisen perintöä.
Wanha Veteraani on rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan valtakunnallinen museo sekä paikka kriisinhallintaveteraaneille tavata vertaisiaan.

Aukioloajat

Museo
Avoinna 13.5.-1.10.2023, ti-su 10 – 16, ryhmille myös tilauksesta

Messiravintola 
Messi avoinna kahvilana, kun museo on auki. Avataan myös tilauksesta

Seuraa meitä muualla verkossa

Yhteystiedot / contacts

Wanha Veteraani
Kadettikoulunkatu 7, 49400 Hamina

Museo:
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
044 986 2225

Camp Hamina:

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.  
044 986 2225

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

040 508 5746

Copyright © 2022 Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus. Verkkosivusto Jaakko Leislahti Oy