Markku Hutkan puhe näyttelyjen avausseminaarissa

TERVEHDYSPUHE RAUHANTURVAAMISEN JA VETERAANITYÖN PERINNEKESKUKSEN SEMINAARIN AVAJAISISSA RUK:N MANEESISSA 1.6.2019, PUHEENJOHTAJA MARKKU HUTKA

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat, valtuuston rouva puheenjohtaja, arvoisa seminaariyleisö

Rauhanturvaamisen ja veteraaniyön perinnekeskus vaalii sotiemme veteraanien, vapaaehtoisen maanpuolustustyön ja suomalaisen rauhanturvaamisen perintöä. Olemme siis valtakunnallinen toimija. Perinnekeskus Wanha Veteraani avattiin yleisölle Hamina Tattoon yhteydessä viime vuoden elokuussa. Tuolloin avattu rauhanturvaamisen historiasta 1956 nykypäivään kertova perusnäyttely on saanut paljon positiivista palautetta. Olemme kovin mielissämme tästä. Perusnäyttelyä kehitetään kuitenkin jatkuvasti. Tänään avattava Lauri Törni 100 vuotta ja suomalainen Waffen SS-vapaaehtoispataljoona 1941-1943 - näyttelyt ovat ensimmäiset vaihtuvat näyttelymme. Vaihtuvia näyttelyitä on jatkossa kaksi kertaa vuodessa, toinen kesällä ja toinen talvella.

Toimintamme on lähtenyt hyvin liikkeelle, mutta pelkän hallituksemme ja ainoan kokovuotisesti palkatun työntekijämme, toiminnanjohtaja Vesa Kangasmäen, työpanoksella emme olisi saaneet näin paljon aikaiseksi.

Perinnekeskus on saanut merkittäviä materiaalilahjoituksia toimintamme tueksi mm. kenraali Ensio Siilasvuon poika Pekka Siilasvuo lahjoitti harvinaisen ja autenttisen karttasuunnitelman joukkojen loitontamiseksi Jom Kippur- sodan jälkeen. Lahjoitukseen kuului myös Siilasvuon juhlapuku ja runsaasti Siilasvuon kirjoja. Lisäksi Ensio Siilasvuon kunniamerkit ovat meillä hallinnoitavana. Hannes Janssonin perikunta lahjoitti yli 3000 kirjaa käsittävän “Suomen itsenäisyystaistelut” -kirjaston perinnekeskukselle. Mukana on monia kirjaharvinaisuuksia. Nämä mainitut ja monet muut saamamme lahjoitukset ovat olleet toimintamme käynnistämisessä ensiarvoisen tärkeitä.

Materiaalilahjoitusten lisäksi myös taloudelliset lahjoitukset, apurahat ja avustukset ovat olleet ja ovat jatkossakin välttämättömiä erityisesti tässä toiminnan käynnistämisvaiheessa. Näistä merkittävimmät ovat Maanpuolustuksen kannatussäätiön ja Etelä-Kymenlaakson kehittämisyhdistys Sepran apurahat. Tavoitteemme on saattaa toimintamme taloudellisesti vakaalle pohjalle suunnitelmallisesti mutta nopeasti. Vahvan yhteistyön lisäksi perinnekeskuksen eteen suunnitellulla rauhanturvatukikohdalla on tässä työssä keskeinen merkitys. Siitä tulee toiminnallinen näyttelyesine, jossa voi tutustua autenttisessa ympäristössä rauhanturvaamisen olosuhteisiin sekä samalla vaikkapa saunoa, ruokailla ja majoittua.

Lahjoitusten lisäksi tiivis yhteistyö niin Haminan kaupungin, Reserviupseerikoulun, muiden viranomaisten ja yhdistysten sekä yksityishenkilöiden kanssa on ollut kiinteää. Tätä yhteistyötä haluamme edelleen kehittää ja olla luottamuksenne arvoisia.

Idea perinnekeskuksen perustamisesta lähti haminalaisilta rauhanturvaajilta. Niin he, kuin rauhanturvaajat ja muut maanpuolustajat ympäri Kymenlaaksoa ja Suomea ovat tehneet pyyteettömästi satoja ja satoja talkootunteja perinnekeskuksen eteen. Talkootyö yhdistää, mutta samalla talkootyö on oiva osoitus heidän halustaan siirtää veteraanien ja rauhanturvaamisen perintöä tuleville sukupolville.

Perinnekeskuksemme toiminta on paljon muutakin kuin museotoimintaa. Tiloissamme on pidetty useita tapahtumia kokouksista koulutustilaisuuksiin. Seminaarit ja esitelmätilaisuudet ovat yksi tapa jakaa historiatietoa. Näin teemme tänään ja seuraavan kerran 10.8 kirjallisuusseminaarissa, jonka pitopaikka on Haminan Raatihuone. Lisäksi kehitämme ja otamme käyttöön erilaisia digitaalisia ratkaisuja, joista näitte tuossa Maneesin aulassa esimerkkejä yhteistyökumppanimme Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kehittäminä. Näillä tulevaisuuteen katsovilla järjestelmillä ja välineillä pyrimme saamaan myös koululaiset ja nuorisomme kiinnostumaan toiminnastamme, nuorison omalla kielellä. Digitaaliset ratkaisut tukevat myös perinteiden taltioimisessa, koska kaikkia esineitä ei ole mahdollista asettaa autenttisesti näytille.

ARVOISA SEMINAARIYLEISÖ

Lauri Törni 100 vuotta ja suomalainen Waffen SS-vapaaehtoispataljoona 1941 - 1943 - näyttelyt ovat ainutkertainen kokonaisuus. Näyttelyt on suunniteltu ja rakennettu näyttelypäällikkö Ismo Flinkin johdolla.

Lauri Törnin näyttelyssä on esillä runsaasti yleisölle ennen näkemätöntä materiaalia, kuten Törnin asepukuja ja jäämistöä. Näyttely on rakennettu käyttäen kymenlaaksolaisilta yksityiskeräilijöiltä ja Osasto Lauri Törnin perinnekillalta saatua materiaalia. On hyvin todennäköistä, ettei tätä esineistöä ole enää tulevaisuudessa näin laajasti nähtävissä.

Suomalainen Waffen SS-vapaaehtoispataljoona 1941-1943 -näyttely on laajin Suomessa tästä aiheesta pidetty näyttely kahteenkymmeneen vuoteen. Nähtävä esineistö on yksityiskeräilijöiltä. Saksassa palvelleiden suomalaisvapaaehtoisten perinteitä Suomessa vaaliva Veljesapu-Perinneyhdistys on ollut tukemassa näyttelyä kuvamateriaalin sekä faktatietojen osalta. Yhdistyksen sihteeri Jari Saurio myös kävi kaksi viikkoa sitten perehdyttämässä näyttelyoppaita aiheeseen.

Näiden näyttelyiden avulla pyrimme kertomaan teille, arvoisa yleisö, asiat niin kuin ne ovat tapahtuneet. Jokainen voi muodostaa niistä sitten oman käsityksensä.

Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia niitä tahoja ja näytteilleasettajia, jotka ovat olleet tukemassa Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskusta. Ilman Teitä emme olisi nyt avaamassa tätä näyttelykesää.

Näyttelykesä avataan tällä seminaarilla. Edessä on mielenkiintoinen seminaari, sillä olemme saaneet esitelmöitsijöiksi todelliset alan ammattilaiset, professori Ohto Mannisen ja kirjailija, päätoimittaja Kari Kallosen. Lämpimästi tervetuloa!

Näin sanoin toivotan teille mieliinpainuvaa seminaaria ja elämyksellisiä hetkiä ainutkertaisissa näyttelyissämme Wanhassa Veteraanissa. Olette lämpimästi tervetulleita tähän seminaariin ja Perinnekeskukseen näyttelyihimme.