• Etusivu
  • Tietoa rauhanturvaamisesta

Klikkaa ikonia niin saat tietoja operaatiosta.
Tuplaklikkaamalla ikonia voit zoomata karttaa.

Tietoa rauhanturvaamisesta

Tietoa rauhanturvaamisesta Rauhanturvaamisesta sotilaalliseen kriisinhallintaan – suomalainen menestystarina.

Vuonna 2016 vietettiin suomalaisen rauhanturvatoiminnan 60-juhlavuotta. Kuuden vuosikymmenen aikana rauhanturvatoiminta ja kriisinhallinta on ollut ja on edelleen tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomi on osallistunut 60 vuoden aikana 48 sotilaalliseen rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioon. Rauhanturvatehtävissä on palvellut yli 48 600 suomalaista – monet heistä useampaan otteeseen. Naisia rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioissa on palvellut noin 800. Suuri osa operaatioista on päättynyt, osa niistä jatkuu ja uusia on varmasti tulossa.

Kriisinhallinta

Kriisinhallinnalla pyritään luomaan vakautta, vähentämään inhimillistä hätää ja luomaan edellytyksiä kriisialueiden kehitykselle.
Samalla pyritään ehkäisemään konfliktin laajeneminen. Maailmassa, jossa valtiot ovat voimakkaasti riippuvaisia toisistaan, kriisien vaikutus ulottuu laajalle.

Suomi painottaa kriisinhallinnassa kokonaisvaltaisuutta. Se tarkoittaa muun muassa vaikuttavuuden lisäämistä kehittämällä sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan sekä kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun keskinäistä koordinaatiota ja täydentävyyttä.

Siviilikriisinhallinta

Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen siviilikriisinhallintaan. Päämääränä on edistää kohdealueiden kehitystä kohti oikeusvaltioperiaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioitusta, demokratiaa, hyvää hallintoa ja toimivaa kansalaisyhteiskuntaa.

Ulkoministeriö vastaa siviilikriisinhallinnan poliittisesta ohjauksesta ja päättää niistä operaatioista, joihin suomalaiset asiantuntijat osallistuvat. Osallistumisesta koituvat kulut katetaan ulkoministeriön budjetista.

Sisäministeriö vastaa Suomessa siviilikriisinhallinnan kansallisten valmiuksien ylläpitämisestä, kehittämisestä ja koordinoinnista.

Kuopiossa toimiva sisäministeriön alainen Kriisinhallintakeskus(Crisis Management Centre, CMC) vastaa siviiliasiantuntijoiden koulutuksesta ja hoitaa rekrytointiprosessin operaatioihin.

Siviilikriisinhallintaoperaatiot toimivat kriisialueilla ja sellaisilla alueilla, joilla yhteiskunnan keskeisimmät toiminnot kaipaavat ulkopuolista vahvistusta. Siviilikriisinhallinnan keskeisiä aloja ovat poliisitoiminnan, oikeuslaitoksen, rajavartioinnin, tullilaitoksen, vankeinhoitolaitoksen sekä muun hallinnon kehittäminen.

Operaatioiden tehtävät voivat koskea myös rauhan- tai tulitaukosopimusten valvontaa sekä vähemmistökysymysten ja demokratian edistämistä. Yhä useammin kyse on myös kohdemaan turvallisuussektorin (armeija, poliisi, rajavartiolaitos, tulli) laajemmasta uudistamisesta.

Toiminta ulottuu tarkkailu- ja koulutustehtävistä eri viranomaistoimintojen, kuten poliisin tai oikeuslaitoksen tehtävien, sijaistamiseen.

Suomen kannalta keskeisin siviilikriisinhallinnan toimija on Euroopan unioni. Lisäksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) kenttämissioissa toimii suomalaisia asiantuntijoita. Suomalaisia siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita työskentelee myös YK:n kriisinhallintaoperaatioissa.

Näiden lisäksi Suomi on lähettänyt siviiliasiantuntijoita Natonalaisiin toimintoihin, kuten Naton siviiliedustajan toimistoon Afganistanissa. Suomalaisia palvelee siviilikriisinhallintatehtävissä myös muun muassa EU:n, Etyjin ja Naton sihteeristöissä.

Suomen osallistujamäärä siviilikriisinhallintaoperaatioihin on väkilukuun nähden EU-maista kaikkein suurin. Tämän lisäksi Suomi lähettää vuosittain EU:n ja Etyjin vaalitarkkailuoperaatioihin yhteensä vajaat 100 henkeä.

Suomi pyrkii kasvattamaan naisten osuutta siviilikriisinhallinnassa. Tällä hetkellä noin 40 prosenttia suomalaisista siviilikriisinhallinnan asiantuntijoista on naisia.

Sotilaallinen kriisinhallinta

Suomi on osallistunut kansainväliseen rauhanturvaamiseen jo 1950-luvulta lähtien. Tällä hetkellä Suomi osallistuu 11 sotilaalliseen kriisinhallinta- tai sotilastarkkailijaoperaatioon.

Maantieteellisinä painopisteinä ovat Lähi-itä, Afganistan ja Afrikka.

Suomi osallistuu YK:n, EU:n ja Naton johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin. Tämän lisäksi Suomi osallistuu harkinnan mukaan erilaisten maaryhmien toteuttamiin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin.

Suomen suurin joukko kriisinhallintaoperaatioissa on Libanonissa YK:n UNIFIL-operaatiossa. Tämän lisäksi Suomi on osallistunut suurehkolla panoksella Afganistanissa toimivaan Naton Resolute Support -operaatioon ja vuodesta 2015 kansainvälisen ISILin vastaisen koalition koulutusoperaatioon Irakissa.

Osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan on tärkeä osa kansainvälistä vastuunkantoa. Samalla osallistuminen vahvistaa kansallista puolustuskykyä. Vaativissa olosuhteissa hankittu kokemus vahvistaa myös henkilöstön ammattitaitoa.

Kansainvälisen toimintaympäristön ja konfliktien luonteen muututtua kriisinhallintaoperaatioista on tullut kokonaisvaltaisempia ja monimutkaisempia. Ne vaativat usein erikoisosaamista. Kansainvälisen sotilaallisen kriisinhallinnan uusia piirteitä ovat myös kansainvälisten järjestöjen keskinäisen yhteistyön korostuminen, alueellisten järjestöjen toimintakyvyn kehittäminen sekä kriisialueen omien turvallisuusrakenteiden vahvistaminen.

Operaatioiden osana on yhä enemmän muita kuin sotilaallisia elementtejä. Usein tehtävät liittyvät yhteiskunnan jälleenrakentamiseen ja vakauden ylläpitoon. Poliisien tarve YK:n rauhanturvaoperaatioissa on kasvanut nopeasti.

Kriisinhallinta on myös EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan näkyvin kokonaisuus. EU:n sotilaallisia ja siviilikriisinhallintaoperaatioita on vuodesta 2003 alkaen toteutettu reilu 30. Toiminnalla on tuettu konfliktialueiden vakauttamista pääosin Euroopassa, kaakkoisella lähialueella ja Afrikassa. Tällä hetkellä käynnissä on 10 siviili- ja kuusi sotilasoperaatiota.

Operaatiokohtaista tietoa Puolustusvoimain sivuilta.

EU:n sotilaalliset kriisinhallintaoperaatiot
  • EUFOR Althea
  • NAVFOR Somalia (Atalanta)
  • EUTM RCA
  • EUTM Mali
  • EUTM Somalia
  • EUNAVFOR MED Sophia
EU:n taisteluosastot

EU:n jäsenmaat muodostavat nopeaa toimintaa edellyttäviin sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin niin sanottuja taisteluosastoja. EU:n taisteluosastot voivat toimia lyhytkestoisissa, mutta vaativissa kriisinhallintaoperaatioissa esimerkiksi YK:n rauhanturvaoperaatioita tukien.

EU:n taisteluosastot ovat olleet täydessä toimintavalmiudessa vuoden 2007 alusta lukien; kaksi taisteluosastoa samanaikaisesti puoli vuotta kerrallaan. Tavoitteena on, että unioni kykenisi lähettämään tarvittaessa taisteluosaston kahteen eri kriisinhallintaoperaatioon samanaikaisesti.

Nopea toiminta tarkoittaa, että taistelujoukkojen tulisi olla operaatioalueella 10 päivää sen jälkeen, kun EU on tehnyt päätöksen niiden käyttämisestä. Operaatioiden enimmäiskesto olisi neljä kuukautta.

Tähän mennessä EU:n taisteluosastoja ei ole vielä käytetty operaatioihin.

Suomi on osallistunut valmiusvuoroihin kuusi kertaa. Suomi osallistuu myös Saksan johtamaan taisteluosastoon vuoden 2020 jälkimmäisellä puoliskolla.

EU:n taisteluosastoihin osallistuminen, kuten unionin kriisinhallintaoperaatioihin osallistuminen yleensäkin, on vapaaehtoista ja kullakin jäsenmaalla on oikeus päättää siitä kansallisesti.

Kriisinhallinta ja ihmisoikeudet

Vakavimmat ihmisoikeusloukkaukset tapahtuvat sotien ja muun aseellisen väkivallan yhteydessä. Siksi ihmisoikeusloukkausten lopettaminen ja oikeusvaltiokehityksen tukeminen ovat myös kriisinhallinnan ydintavoitteita.

Suomen pyrkimyksenä on, että kriisinhallinnassa kiinnitetään huomiota myös taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen. Näin vaikeimmassa asemassa elävien henkilöiden mahdollisuus asumiseen, opetukseen ja terveyspalveluihin paranee.

Suomen tavoitteet kriisinhallinnassa ja ihmisoikeuksissa
  • Suomi osallistuu jatkossakin aktiivisesti ihmisoikeuksien, humanitaarisen oikeuden ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen EU:n, YK:n ja Etyjin kriisinhallintaoperaatioissa. Suomi toimii sen puolesta, että ihmisoikeusasiantuntijat voivat osallistua entistä aiemmin ja laajemmin kriisinhallintaoperaatioiden suunnitteluun, perustamiseen ja toteuttamiseen.
  • Suomen tavoitteena on, että eri operaatioiden mandaatteihin kirjataan selkeät ja operaation toiminnan kannalta realistiset ihmisoikeuspäämäärät. Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen huomioidaan tässä yhteydessä aiempaa paremmin.
  • Suomen tavoitteena on ihmisoikeus- ja sukupuoliasiantuntijoiden lukumäärän kasvattaminen kriisinhallintaa käsittelevissä suunnittelutoimielimissä ja kriisinhallintaoperaatioissa. Tavoitteena on myös edistää ja tukea naisten osallistumista operaatioiden johtotehtäviin. Rekrytoinneissa kiinnitetään järjestelmällisesti huomiota tasa-arvokysymyksiin.
  • Suomi osallistuu keskusteluun siitä, millä tavalla ihmisoikeusasiantuntijoiden panosta voitaisiin vahvistaa kriisinhallintaoperaatioiden suunnittelussa, perustamisessa ja toteuttamisessa.
  • Suomi hyödyntää suomalaisten ihmisoikeus- ja sukupuoliasiantuntijoiden kenttäkokemusta kansallisen ihmisoikeuskoulutuksen kehittämisessä.
  • Suomi jatkaa kansalaisjärjestöjen tukemista ihmisoikeus- ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen toteuttamiseksi. Lisäksi selvitetään, mitä uusia keinoja olisi tarjolla ihmisoikeuksien edistämiseksi kahdenkeskisesti rauhanrakentamis- ja jälleenrakennusprosesseissa.
Perinteitä ja historiaa

Perinnekeskus vaalii sotiemme veteraanien, vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja suomalaisen rauhanturvaamisen perintöä.
Wanha Veteraani on rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan valtakunnallinen museo sekä paikka kriisinhallintaveteraaneille tavata vertaisiaan.

Aukioloajat

Museo
Avoinna 13.5.-1.10.2023, ti-su 10 – 16, ryhmille myös tilauksesta

Messiravintola 
Messi avoinna kahvilana, kun museo on auki. Avataan myös tilauksesta

Seuraa meitä muualla verkossa

Yhteystiedot / contacts

Wanha Veteraani
Kadettikoulunkatu 7, 49400 Hamina

Museo:
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
044 986 2225

Camp Hamina:

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.  
044 986 2225

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

040 508 5746

Copyright © 2022 Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus. Verkkosivusto Jaakko Leislahti Oy