Klikkaa ikonia niin saat tietoja operaatiosta.
Tuplaklikkaamalla ikonia voit zoomata karttaa.
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 437 rauhanturvaajaa vuosina 1956-1957.
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 8 rauhanturvaajaa vuonna 1958.
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 218 rauhanturvaajaa vuosina 1961-2017.
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 10034 rauhanturvaajaa vuosina 1964-2005.
Yhteensä 12 rauhanturvaajaa menehtyi palvellessaan tässä operaatiossa
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 12 rauhanturvaajaa vuosina 1965-1966.
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 4829 rauhanturvaajaa vuosina 1973-1979.
Yhteensä 8 rauhanturvaajaa menehtyi palvellessaan tässä operaatiossa.
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 5977 rauhanturvajaa vuosina 1979-2018.
Yhteensä 4 rauhanturvaajaa menehtyi palvellessaan tässä operaatiossa.
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 30 rauhanturvaajaa vuosina 1988-1991
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 7 rauhanturvaajaa vuosina 1988-1990.
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 985 rauhanturvaajaa vuosina (1989-1990)
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 3 rauhanturvaajaa vuosina 1990-1992.
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 67 rauhanturvaajaa vuosina 1991-2003
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 5 rauhanturvaajaa vuosina 1992-1993.
KROATIA, BOSNIA-HERZEGOVINA
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 583 rauhanturvaajaa vuosina 1992-1995.
Yksi rauhanturvaaja menehtyi palvellessaan tässä operaatiossa.
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 2364 rauhanturvaajaa vuosina 1995-1999.
Yhteensä 3 rauhanturvaajaa menehtyi palvellessaan tässä operaatiossa.
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 1 rauhanturvaaja vuosina 1995-1996.
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 10 rauhanturvaajaa vuosina 1996-2002.
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 5 rauhanturvaajaa vuosina 1996.
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 2951 rauhanturvaajaa vuosina 1996.
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 2951 rauhanturvaajaa vuosina 1996-2003.
Yhteensä 1 rauhanturvaajaa menehtyi palvellessaan tässä operaatiossa.
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 13 rauhanturvaajaa vuosina 1999-2008
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 490 rauhanturvaajaa vuosina 2000-2006.
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 2093 rauhanturvaajaa vuosin 2002-2014.
Yhteensä 2 rauhanturvaajaa menehtyi palvellessaan tässä operaatiossa.
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 1 rauhanturvaaja vuona 2003.
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 10 rauhanturvaajaa vuosina 2005-2011.
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 256 rauhanturvaajaa vuosina 2010
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 15 rauhanturvaajaa vuonna 2003
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 2 rauhanturvaajaa vuosina 2006-2007
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 16 rauhanturvaajaa vuosin 2006-2007
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 2 rauhanturvaajaa vuosina 2007-2008
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 136 rauhanturvaajaa vuosin 2008-2009
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 248 rauhanturvaajaa vuosin 2008-2016
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 5 rauhanturvaajaa vuosin 2011
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 10 rauhanturvaajaa vuosina 2012.
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 41 rauhanturvaajaa vuosin 2014-2015
Esikunnassa on palvellut yhteensä 14 rauhanturvaajaa vuodesta 1956 alkaen.
Tässä operaatiossa on palvellut yhteensä 864 rauhanturvaajaa vuodesta 1967 alkaen. Operaatioalueena on koko Lähi-itä.
Yhteensä 4 rauhanturvaajaa on menehtynyt palvellessaan tässä operaatiossa.
Tässä operaatiossa palveli yhteensä:
11482 rauhanturvaajaa vuosina 1982-2001
297 rauhanturvaajaa vuosina 2006-2007
2643 rauhanturvaajaa vuodesta 2012 alkaen
Yhteensä 11 rauhanturvaajaa menehtyi palvellessaan tässä operaatiossa.
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 25 rauhanturvaajaa vuosina 2003-
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 7315 rauhanturvaajaa vuosin 1999-
Yhteensä 3 rauhanturvaajaa menehtyi palvellessaan tässä operaatiossa.
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 631 rauhanturvaajaa vuosina 2004-2018
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 65 rauhanturvaajaa vuosina 2010-
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 63 rauhanturvaajaa vuosina 2013-
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 29 rauhanturvaajaa vuosina 2013-
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 49 rauhanturvaajaa vuosina 2015-
European Union Naval Force in Mediterranean
Tässä operaatiossa palveli yhteensä 42 rauhanturvaajaa vuosina 2015-
Tässä operaatiossa palveli yksi suomalainen rauhanturvaaja
Operaatiossa palveli yhteensä 464 rauhanturvaajaa vuosina 2015-2018
Tietoa rauhanturvaamisesta Rauhanturvaamisesta sotilaalliseen kriisinhallintaan – suomalainen menestystarina.
Vuonna 2016 vietettiin suomalaisen rauhanturvatoiminnan 60-juhlavuotta. Kuuden vuosikymmenen aikana rauhanturvatoiminta ja kriisinhallinta on ollut ja on edelleen tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomi on osallistunut 60 vuoden aikana 48 sotilaalliseen rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioon. Rauhanturvatehtävissä on palvellut yli 48 600 suomalaista – monet heistä useampaan otteeseen. Naisia rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioissa on palvellut noin 800. Suuri osa operaatioista on päättynyt, osa niistä jatkuu ja uusia on varmasti tulossa.
Kriisinhallinnalla pyritään luomaan vakautta, vähentämään inhimillistä hätää ja luomaan edellytyksiä kriisialueiden kehitykselle.
Samalla pyritään ehkäisemään konfliktin laajeneminen. Maailmassa, jossa valtiot ovat voimakkaasti riippuvaisia toisistaan, kriisien vaikutus ulottuu laajalle.
Suomi painottaa kriisinhallinnassa kokonaisvaltaisuutta. Se tarkoittaa muun muassa vaikuttavuuden lisäämistä kehittämällä sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan sekä kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun keskinäistä koordinaatiota ja täydentävyyttä.
Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen siviilikriisinhallintaan. Päämääränä on edistää kohdealueiden kehitystä kohti oikeusvaltioperiaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioitusta, demokratiaa, hyvää hallintoa ja toimivaa kansalaisyhteiskuntaa.
Ulkoministeriö vastaa siviilikriisinhallinnan poliittisesta ohjauksesta ja päättää niistä operaatioista, joihin suomalaiset asiantuntijat osallistuvat. Osallistumisesta koituvat kulut katetaan ulkoministeriön budjetista.
Sisäministeriö vastaa Suomessa siviilikriisinhallinnan kansallisten valmiuksien ylläpitämisestä, kehittämisestä ja koordinoinnista.
Kuopiossa toimiva sisäministeriön alainen Kriisinhallintakeskus(Crisis Management Centre, CMC) vastaa siviiliasiantuntijoiden koulutuksesta ja hoitaa rekrytointiprosessin operaatioihin.
Siviilikriisinhallintaoperaatiot toimivat kriisialueilla ja sellaisilla alueilla, joilla yhteiskunnan keskeisimmät toiminnot kaipaavat ulkopuolista vahvistusta. Siviilikriisinhallinnan keskeisiä aloja ovat poliisitoiminnan, oikeuslaitoksen, rajavartioinnin, tullilaitoksen, vankeinhoitolaitoksen sekä muun hallinnon kehittäminen.
Operaatioiden tehtävät voivat koskea myös rauhan- tai tulitaukosopimusten valvontaa sekä vähemmistökysymysten ja demokratian edistämistä. Yhä useammin kyse on myös kohdemaan turvallisuussektorin (armeija, poliisi, rajavartiolaitos, tulli) laajemmasta uudistamisesta.
Toiminta ulottuu tarkkailu- ja koulutustehtävistä eri viranomaistoimintojen, kuten poliisin tai oikeuslaitoksen tehtävien, sijaistamiseen.
Suomen kannalta keskeisin siviilikriisinhallinnan toimija on Euroopan unioni. Lisäksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) kenttämissioissa toimii suomalaisia asiantuntijoita. Suomalaisia siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita työskentelee myös YK:n kriisinhallintaoperaatioissa.
Näiden lisäksi Suomi on lähettänyt siviiliasiantuntijoita Natonalaisiin toimintoihin, kuten Naton siviiliedustajan toimistoon Afganistanissa. Suomalaisia palvelee siviilikriisinhallintatehtävissä myös muun muassa EU:n, Etyjin ja Naton sihteeristöissä.
Suomen osallistujamäärä siviilikriisinhallintaoperaatioihin on väkilukuun nähden EU-maista kaikkein suurin. Tämän lisäksi Suomi lähettää vuosittain EU:n ja Etyjin vaalitarkkailuoperaatioihin yhteensä vajaat 100 henkeä.
Suomi pyrkii kasvattamaan naisten osuutta siviilikriisinhallinnassa. Tällä hetkellä noin 40 prosenttia suomalaisista siviilikriisinhallinnan asiantuntijoista on naisia.
Suomi on osallistunut kansainväliseen rauhanturvaamiseen jo 1950-luvulta lähtien. Tällä hetkellä Suomi osallistuu 11 sotilaalliseen kriisinhallinta- tai sotilastarkkailijaoperaatioon.
Maantieteellisinä painopisteinä ovat Lähi-itä, Afganistan ja Afrikka.
Suomi osallistuu YK:n, EU:n ja Naton johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin. Tämän lisäksi Suomi osallistuu harkinnan mukaan erilaisten maaryhmien toteuttamiin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin.
Suomen suurin joukko kriisinhallintaoperaatioissa on Libanonissa YK:n UNIFIL-operaatiossa. Tämän lisäksi Suomi on osallistunut suurehkolla panoksella Afganistanissa toimivaan Naton Resolute Support -operaatioon ja vuodesta 2015 kansainvälisen ISILin vastaisen koalition koulutusoperaatioon Irakissa.
Osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan on tärkeä osa kansainvälistä vastuunkantoa. Samalla osallistuminen vahvistaa kansallista puolustuskykyä. Vaativissa olosuhteissa hankittu kokemus vahvistaa myös henkilöstön ammattitaitoa.
Kansainvälisen toimintaympäristön ja konfliktien luonteen muututtua kriisinhallintaoperaatioista on tullut kokonaisvaltaisempia ja monimutkaisempia. Ne vaativat usein erikoisosaamista. Kansainvälisen sotilaallisen kriisinhallinnan uusia piirteitä ovat myös kansainvälisten järjestöjen keskinäisen yhteistyön korostuminen, alueellisten järjestöjen toimintakyvyn kehittäminen sekä kriisialueen omien turvallisuusrakenteiden vahvistaminen.
Operaatioiden osana on yhä enemmän muita kuin sotilaallisia elementtejä. Usein tehtävät liittyvät yhteiskunnan jälleenrakentamiseen ja vakauden ylläpitoon. Poliisien tarve YK:n rauhanturvaoperaatioissa on kasvanut nopeasti.
Kriisinhallinta on myös EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan näkyvin kokonaisuus. EU:n sotilaallisia ja siviilikriisinhallintaoperaatioita on vuodesta 2003 alkaen toteutettu reilu 30. Toiminnalla on tuettu konfliktialueiden vakauttamista pääosin Euroopassa, kaakkoisella lähialueella ja Afrikassa. Tällä hetkellä käynnissä on 10 siviili- ja kuusi sotilasoperaatiota.
Operaatiokohtaista tietoa Puolustusvoimain sivuilta.
EU:n jäsenmaat muodostavat nopeaa toimintaa edellyttäviin sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin niin sanottuja taisteluosastoja. EU:n taisteluosastot voivat toimia lyhytkestoisissa, mutta vaativissa kriisinhallintaoperaatioissa esimerkiksi YK:n rauhanturvaoperaatioita tukien.
EU:n taisteluosastot ovat olleet täydessä toimintavalmiudessa vuoden 2007 alusta lukien; kaksi taisteluosastoa samanaikaisesti puoli vuotta kerrallaan. Tavoitteena on, että unioni kykenisi lähettämään tarvittaessa taisteluosaston kahteen eri kriisinhallintaoperaatioon samanaikaisesti.
Nopea toiminta tarkoittaa, että taistelujoukkojen tulisi olla operaatioalueella 10 päivää sen jälkeen, kun EU on tehnyt päätöksen niiden käyttämisestä. Operaatioiden enimmäiskesto olisi neljä kuukautta.
Tähän mennessä EU:n taisteluosastoja ei ole vielä käytetty operaatioihin.
Suomi on osallistunut valmiusvuoroihin kuusi kertaa. Suomi osallistuu myös Saksan johtamaan taisteluosastoon vuoden 2020 jälkimmäisellä puoliskolla.
EU:n taisteluosastoihin osallistuminen, kuten unionin kriisinhallintaoperaatioihin osallistuminen yleensäkin, on vapaaehtoista ja kullakin jäsenmaalla on oikeus päättää siitä kansallisesti.
Vakavimmat ihmisoikeusloukkaukset tapahtuvat sotien ja muun aseellisen väkivallan yhteydessä. Siksi ihmisoikeusloukkausten lopettaminen ja oikeusvaltiokehityksen tukeminen ovat myös kriisinhallinnan ydintavoitteita.
Suomen pyrkimyksenä on, että kriisinhallinnassa kiinnitetään huomiota myös taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen. Näin vaikeimmassa asemassa elävien henkilöiden mahdollisuus asumiseen, opetukseen ja terveyspalveluihin paranee.
Perinnekeskus vaalii sotiemme veteraanien, vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja suomalaisen rauhanturvaamisen perintöä.
Wanha Veteraani on rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan valtakunnallinen museo sekä paikka kriisinhallintaveteraaneille tavata vertaisiaan.
Museo
Avoinna 13.5.-1.10.2023, ti-su 10 – 16, ryhmille myös tilauksesta
Messiravintola
Messi avoinna kahvilana, kun museo on auki. Avataan myös tilauksesta
Seuraa meitä muualla verkossa
Wanha Veteraani
Kadettikoulunkatu 7, 49400 Hamina
Museo:
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
044 986 2225
Camp Hamina:
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
044 986 2225
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
040 508 5746
Copyright © 2022 Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus. Verkkosivusto Jaakko Leislahti Oy