Artikkeli on kirjoitettu elokuussa 2024.
Perinnekeskus ja museo Wanhan Veteraanin pihassa toukokuusta 2021 lähtien yleisölle esillä ollut panssaroitu miehistönkuljetusajoneuvo Ensio-Pasi otettiin puolustusvoimien ensimmäisenä Panssari-Sisuna käyttöön 40 vuotta sitten. Vieläkin ajokunnossa oleva vaunu nimettiin 17.8.1984 rauhanturvaaja, kenraali Ensio Siilasvuon mukaan Ensio-Pasiksi.
Syntymäpäivää vietettiin työn merkeissä.
Ensio-Pasi oli koulutuskäytössä Niinisalossa YK-Koulutuskeskuksessa reilut kymmenen vuotta, jonka jälkeen se museoitiin. Valkoinen YK-tunnuksin varustettu vaunu on Sotamuseon omaisuutta ja sitä Haminassa hallinnoi Maasotakouluun kuuluva RUK.
Wanhan Veteraanin pihaan valmistuneeseen katokseen Pasi ajettiin syyskuussa 2021, jolloin pidettiin myös uuden majoitustukikohdan ja messin avajaiset.
Keskustelu rauhanturvaajien panssaroiduista ajoneuvoista nousi esiin jo ainakin loka-marraskuun vaihteessa 1973, kun Suomi kokosi Niinisalossa Suezille lähetettävää YKSV 1 -valmiuspataljoonaa. Koulutettu miehistö saatiin juuri ja juuri kokoon. Sen sijaan Puolustusministeriön YK-toimistossa pelätty tilanne puuttuvista ajoneuvoista tuli väistämättä eteen. Valmiuspataljoonalle valtio ei ollut osoittanut määrärahoja hankkia kuljetuskalustoa, ei varsinkaan miehistölle suojaa antavia panssaroituja ajoneuvoja. (lähde: Sodasta rauhaan Suezilla -kirja 2023, T Ahonen ja T Suikkari)
YKSV 1:n komentajaksi nimetty eversti Reino Raitasaari sanoi pataljoonan perustamisen keskellä Ilta-Sanomien 30.10.1973 julkaisemassa ”Panssariautot vasta paperilla” -jutussa muun muassa seuraavaa:
”YK-joukoilta puuttuu ajoneuvoja, puuttuu viestikalustoa. Suomalaisten joukkojen määrävahvuuteen kuuluu muun muassa 15 panssariautoa ja 15 miehistönkuljetusvaunua. Mutta vain paperilla.”
Panssarisuojaa olisi tarvittu jo 14.2.1974
Karu tilanne tuli eteen varsin pian. YKSV 1 pataljoonan johdon allekirjoittamassa helmikuun 1974 tilannekatsauksessa viitataan 14.2.1974 kahteen peräkkäiseen 20 minuutin välein tapahtuneisiin miinaonnettomuuksiin Suezilla. Niissä osallisina oli lyhyt Land Rover maastoauto ja Sisu A-45, myös ”protoksi” kutsuttu maastokuorma-auto. Autojen hyttien peltilattian suojana oli vain muutama pieni hiekkasäkki. Suora lainaus tilannekatsauksesta:
”Miinojen räjähdyksissä kuoli kaksi henkilöä ja ja haavoittui kuusi henkilöä, joista neljä vaikeasti. Menetykset olivat seuraus YKSV 1:n määrävahvuuteen kuuluvien panssaroitujen kuljetusajoneuvojen p u u t t u m i s e s t a (viimeinen sana oli tekstissä korostettu harvennettuna)”.
XA-180 Pasit käyttöön 1984
Asia alkoi edetä vasta 1980-luvun alussa, kun puolustusministeriö käynnisti tarjouspyynnön panssaroiduista miehistönkuljetusajoneuvoista Suomen puolustusvoimien käyttöön. Vuoden 1983 lopulla puolustusministeriö valitsi Oy Sisu-Auto Ab:n XA-180 Pasin uudeksi panssaroiduksi miehistönkuljetusajoneuvoksi. Ensimmäiset vaunut menisivät Libanoniin suomalaisten rauhanturvaajien käyttöön. Niistä ensimmäinen sarjanumero Ps 675-1 toimitettaisiin YK-koulutuskeskukseen Niinisaloon koulutuskalustoksi.
Rotaatiokoulutuksessa sekä Pasi että vaativa ajoharjoittelurata Niinisalon Hämeenkankaan hienojakoisessa hiekkaharjuissa ja -kankailla täyttivät tehtävänsä. Pehmeä hiekka oli verrattavissa operaatioalueiden aavikoihin ja antoi toden tuntua vaunun käsittelyyn. Ensimmäiset Pasit otettiin Libanonissa käyttöön syksyllä 1984, yli kymmenen vuotta Suezin miinaanajojen jälkeen.
Nimikkovaunut ENSIO ja REKA
Maailmanlaajuisesti tunnettu rauhanturvaajakenraali Ensio Siilasvuo oli 17.8.1984 Helsingin Santahaminassa käyttöönottotilaisuudessa kunniavieraana. Hän paljasti Ensio-nimen Pasin etuovien alareunassa. Ja kenraali tietysti halusi testata upouuden vaunun koeajamalla sen. Martti Tikan tietojen mukaan Siilasvuo oli todella koeajossa itse ”puikoissa”, ei vain kuvauksen aikana!
Samassa tilaisuudessa Suezilla ja Siinailla YKSV 1-6:n komentajana toiminut eversti Reino Raitasaari sai myös samanlaisen nimikkovaunun. Se sai nimen Reka legendaarisen komentajan paljon käytetyn lempinimen mukaan. Reka-vaunu laivattiin Libanoniin UNIFIL-operaatioon lokakuussa 1984.
Martti Tikan kuvateos Armoured Personnel Carrier PASI on ollut lähteenä tässä jutussa. Mustavalkokuvan lähde on Puolustusvoimat ja värikuvan Martti Tikka. Kirjaa on saatavana muun muassa Wanhasta Veteraanista tai Martti Tikalta suoraan (
Teksti Terho Ahonen, kuvat Puolustusvoimat ja Martti Tikka
