Wanha Veteraani kiittää lämpimästi museokävijöitään, vierailijoitaan, yhteistyökumppaneitaan, tukijoitaan ja tekijöitään vuodesta 2024! Samalla toivotamme mielenkiintoista, hyvää ja turvallista uutta vuotta 2025!
Vaihtuvana näyttelynä ensi kesänä yleisön pyynnöstä tuomme esiin uudelleen Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnin, mustavalkokuvassa keskellä. Voimakkaita tunteitakin herättävän sotasankarin elämänkäänteissä paino on nyt hänen katoamisessaan ja menehtymisessään helikopteriturmassa Vietnamin sodassa. Törnin katoamisesta tulee kuluneeksi vuoden 2025 syksyllä 60 vuotta. Näyttelyyn saadaan myös uutta materiaalia.
Viime keväänä uudistettu rauhanturvaamisen perusnäyttely on täyttä tavaraa edelleen. Samoin kuin messin ja majoitustukikohta Camp Haminan palvelut.
Päivitämme tämän sivustomme etusivunäkymän heti, kun saamme hieman lisää täsmätietoa!
Wanhalla Veteraanilla on Haminassa kaksi varsin kattavaa kirjakokoelmaa. Niistä ylivoimaisesti suurin on yli 3000 niteen Hannes Janssonin keräämä Suomen itsenäisyystaistelut -kirjasto. Suomalaisittain lähes yhtä kattava on rauhanturvakirjallisuuden kokoelma, tällä hetkellä 227 kirjaa. Siitä noin puolet on suomalaisia.
Kaikki edellä mainitut kirjat ja vähän muutakin löytyvät excel-luetteloituna Wanhan Veteraanin nettisivuilta https://www.rvpk.fi/museo/muut-kokoelmatTai pääset suoraan rauhanturvakirjojen excel-luetteloon, joka latautuu etusivun yläpalkin Museo-valikon alta Rauhanturvakirjallisuus-linkistä.
Hannes Janssonin perikunnan jäsenenä Inko Jansson Sipoosta oli vaikuttamassa, että hänen isänsä keräämä harvinaisen laaja Suomen itsenäisyystaistelut -kirjastokokoelma päätyi Haminaan.
Rauhanturvakirjastonkin runko perustuu Inko Janssonin lahjoittamaan omaan kokoelmaan. Sen kirjamäärä on alkanut kasvaa lähinnä ulkomaisten kirjojen osalta Wanhan Veteraanin saamien kuolinpesien lahjoitusten myötä.
Inko Jansson on lupautunut toimimaan Wanhan Veteraanin puolesta molempien kirjakokoelmien hoitajana. Hän kirjamateriaalin luetteloineena tuntee aineiston hyvin. Tosin excel-taulukossa on jo muutamalla sanalla kuvattu kirjojen sisältöä.
Puuttuvat rauhanturvakirjat kokoelmaan
Kirjakokoelmien hoitajan päällimmäisenä toiveena on saada Haminan rauhanturvakokoelmaan puuttuvat teokset.
”On vaikea sanoa mitkä teokset puuttuvat, koska en ole toistaiseksi törmännyt kaiken kattavaan listaan. Mutta Wanha Veteraani on kiinnostunut kaikista teoksista, joissa käsitellään rauhanturvaamista ja kriisinhallintaa”, Inko Jansson tarkentaa.
Hän täsmentää, että tällaisia ovat esimerkiksi tietokirjallisuus, muistelmat, romaanit, tutkimukset, matrikkelit ja myös yliopistoissa ja sotakouluissa laaditut kandi-, pro gradu- ja diplomityöt. Myös siviilikriisinhallinta kiinnostaa. Nettisivujen listasta voit tarkistaa onko teos jo Wanhan Veteraanin kokoelmissa.
Jos nyt pitäisi antaa yksi varmasti puutuva kirja, niin se Janssonin mukaan on Mika Raatikaisen Poliisiammattikorkeakoulussa vuonna 2004 laatima erikoistyö ”Poliisin silmin – Missio Kosovo 2000 - 2001”.
Mikäli haluat lahjoittaa Wanhaan Veteraaniin edellä mainittua kirjallisuutta, ole Inkoon yhteydessä puhelimitse 0400-999 855 tai sähköpostitse Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Kirjat tutkijoiden käytössä, yleisölle nähtävänä
Toiminnanjohtaja Vesa Kangasmäki muistuttaa, että Wanha Veteraani ei lähde kilpailemaan julkisten kirjastojen kanssa.
”Emme museona pysty toimimaan yleisenä kirjastona. Sen sijaan mielellään annamme kokoelmat Haminassa tutkijoiden käyttöön. Yksityiskohdista voidaan sopia heidän kanssaan. Museokävijöille aineisto on tietysti nähtävinä vitriineissä, Kangasmäki sanoo.
Inko Jansson on muun muassa tarjoutunut tulemaan esittelemään kirjakokoelmia museon erityistapahtumissa. Niistä kerrotaan kyseisten tilaisuuksien tiedotuksissa.
TERHO AHONEN
Kuvateksti:
Wanhan Veteraani on saanut ja saa paljon materiaalia muun muassa kuolinpesiltä. Esimerkiksi museolle lahjoitettu kenraali Ensio Siilasvuon kansainvälisestikin merkittävän arkiston läpikäynti vie aikansa. Inko Jansson (vas) ja Vesa Kangasmäki tutkivat tässä Siilasvuon arkiston valokuvia.
Onko pikkujoulupaikka vielä hakusessa? Nyt on hieman erilaista miljöötä tarjolla. Wanha Veteraani on loistava paikka 10-30 hengen pikkujouluille. Perinteinen joulumenu vain 38 euroa/hlö. A-oikeudet. Mahdollisuus myös saunomiseen ja yöpymiseen. Kysy lisää. 040-5085746/Kimmo Dufva
Wanhaan Veteraaniin on viitoitus! Raatihuoneelta Salpakirjan kulmasta Kadettikoulunkatua 500 metriä! Vastaavasti toisessa päässä Erottajankadun risteyksestä viitta kertoo Wanhaan Veteraanin olevan matkaa vain 80 metriä! Kadettikoulunkatu on myös Haminan museokatu (Raatihuoneen ja Erottajan välillä) ja siellä on muitakin museoita, kuten kuvan viitoista näkyy. Wanha Veteraani on auki tällä erää 29.9.2024 saakka! Avoinna ti-su klo 10 – 16. Ryhmille museo avataan aina sovittaessa ympäri vuoden! Tervetuloa!
Perinnekeskus ja museo Wanhan Veteraanin pihassa toukokuusta 2021 lähtien yleisölle esillä ollut panssaroitu miehistönkuljetusajoneuvo Ensio-Pasi otettiin puolustusvoimien ensimmäisenä Panssari-Sisuna käyttöön 40 vuotta sitten. Vieläkin ajokunnossa oleva vaunu nimettiin 17.8.1984 rauhanturvaaja, kenraali Ensio Siilasvuon mukaan Ensio-Pasiksi.
Syntymäpäivää vietettiin työn merkeissä.
Ensio-Pasi oli koulutuskäytössä Niinisalossa YK-Koulutuskeskuksessa reilut kymmenen vuotta, jonka jälkeen se museoitiin. Valkoinen YK-tunnuksin varustettu vaunu on Sotamuseon omaisuutta ja sitä Haminassa hallinnoi Maasotakouluun kuuluva RUK.
Wanhan Veteraanin pihaan valmistuneeseen katokseen Pasi ajettiin syyskuussa 2021, jolloin pidettiin myös uuden majoitustukikohdan ja messin avajaiset.
Keskustelu rauhanturvaajien panssaroiduista ajoneuvoista nousi esiin jo ainakin loka-marraskuun vaihteessa 1973, kun Suomi kokosi Niinisalossa Suezille lähetettävää YKSV 1 -valmiuspataljoonaa. Koulutettu miehistö saatiin juuri ja juuri kokoon. Sen sijaan Puolustusministeriön YK-toimistossa pelätty tilanne puuttuvista ajoneuvoista tuli väistämättä eteen. Valmiuspataljoonalle valtio ei ollut osoittanut määrärahoja hankkia kuljetuskalustoa, ei varsinkaan miehistölle suojaa antavia panssaroituja ajoneuvoja. (lähde: Sodasta rauhaan Suezilla -kirja 2023, T Ahonen ja T Suikkari)
YKSV 1:n komentajaksi nimetty eversti Reino Raitasaari sanoi pataljoonan perustamisen keskellä Ilta-Sanomien 30.10.1973 julkaisemassa ”Panssariautot vasta paperilla” -jutussa muun muassa seuraavaa:
”YK-joukoilta puuttuu ajoneuvoja, puuttuu viestikalustoa. Suomalaisten joukkojen määrävahvuuteen kuuluu muun muassa 15 panssariautoa ja 15 miehistönkuljetusvaunua. Mutta vain paperilla.”
Panssarisuojaa olisi tarvittu jo 14.2.1974
Karu tilanne tuli eteen varsin pian. YKSV 1 pataljoonan johdon allekirjoittamassa helmikuun 1974 tilannekatsauksessa viitataan 14.2.1974 kahteen peräkkäiseen 20 minuutin välein tapahtuneisiin miinaonnettomuuksiin Suezilla. Niissä osallisina oli lyhyt Land Rover maastoauto ja Sisu A-45, myös ”protoksi” kutsuttu maastokuorma-auto. Autojen hyttien peltilattian suojana oli vain muutama pieni hiekkasäkki. Suora lainaus tilannekatsauksesta:
”Miinojen räjähdyksissä kuoli kaksi henkilöä ja ja haavoittui kuusi henkilöä, joista neljä vaikeasti. Menetykset olivat seuraus YKSV 1:n määrävahvuuteen kuuluvien panssaroitujen kuljetusajoneuvojen p u u t t u m i s e s t a(viimeinen sana oli tekstissä korostettu harvennettuna)”.
XA-180 Pasit käyttöön 1984
Asia alkoi edetä vasta 1980-luvun alussa, kun puolustusministeriö käynnisti tarjouspyynnön panssaroiduista miehistönkuljetusajoneuvoista Suomen puolustusvoimien käyttöön. Vuoden 1983 lopulla puolustusministeriö valitsi Oy Sisu-Auto Ab:n XA-180 Pasin uudeksi panssaroiduksi miehistönkuljetusajoneuvoksi. Ensimmäiset vaunut menisivät Libanoniin suomalaisten rauhanturvaajien käyttöön. Niistä ensimmäinen sarjanumero Ps 675-1 toimitettaisiin YK-koulutuskeskukseen Niinisaloon koulutuskalustoksi.
Rotaatiokoulutuksessa sekä Pasi että vaativa ajoharjoittelurata Niinisalon Hämeenkankaan hienojakoisessa hiekkaharjuissa ja -kankailla täyttivät tehtävänsä. Pehmeä hiekka oli verrattavissa operaatioalueiden aavikoihin ja antoi toden tuntua vaunun käsittelyyn. Ensimmäiset Pasit otettiin Libanonissa käyttöön syksyllä 1984, yli kymmenen vuotta Suezin miinaanajojen jälkeen.
Nimikkovaunut ENSIO ja REKA
Maailmanlaajuisesti tunnettu rauhanturvaajakenraali Ensio Siilasvuo oli 17.8.1984 Helsingin Santahaminassa käyttöönottotilaisuudessa kunniavieraana. Hän paljasti Ensio-nimen Pasin etuovien alareunassa. Ja kenraali tietysti halusi testata upouuden vaunun koeajamalla sen. Martti Tikan tietojen mukaan Siilasvuo oli todella koeajossa itse ”puikoissa”, ei vain kuvauksen aikana!
Samassa tilaisuudessa Suezilla ja Siinailla YKSV 1-6:n komentajana toiminut eversti Reino Raitasaari sai myös samanlaisen nimikkovaunun. Se sai nimen Reka legendaarisen komentajan paljon käytetyn lempinimen mukaan. Reka-vaunu laivattiin Libanoniin UNIFIL-operaatioon lokakuussa 1984.
Martti Tikan kuvateos Armoured Personnel Carrier PASI on ollut lähteenä tässä jutussa. Mustavalkokuvan lähde on Puolustusvoimat ja värikuvan Martti Tikka. Kirjaa on saatavana muun muassa Wanhasta Veteraanista tai Martti Tikalta suoraan ( Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. ).
Teksti Terho Ahonen, kuvat Puolustusvoimat ja Martti Tikka
